Suomi aikoo olla hiilineutraali vuonna 2035. Kaupungeille ja kunnille kansallinen tavoite ei riitä – ne haluavat olla hiilineutraaleja aikaisemmin. INFRA ry on samaa mieltä päämäärästä, mutta varoittaa vauhtisokeudesta.
Teksti: Anu Ginström ja Saija Syväoja
Ympäristöministeriö, Senaatti-kiinteistöt sekä Espoo, Helsinki, Turku ja Vantaa julkistivat syyskuussa 2020 vapaaehtoisen green deal -sopimuksen työmailla syntyvien päästöjen vähentämiseksi.
Sopimus tähtää siihen, että mukana olevien kuntien ja Senaatin työmaat ovat vuoden 2025 loppuun mennessä fossiilittomia, eli että niillä ei käytetä fossiilisia polttoaineita.
Lisäksi vuoteen 2030 mennessä työmailla käytettävistä työkoneista ja työmaiden kuljetuksista vähintään puolet toimii sähköllä, biokaasulla tai vedyllä.
Työmaiden päästöiksi luetaan työkoneiden, sähkön, lämmityksen ja vaiheittain myös kuljetusten päästöt.
Kyseessä on ensimmäinen green deal -sopimus, joka on allekirjoitettu julkisen sektorin kesken kestävien hankintojen edistämiseksi. Ympäristöministeriön tukena sopimuksen toimeenpanossa toimii Kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen verkostomainen osaamiskeskus KEINO.
INFRA ry: vauhtia on liikaa
”Vaatimuksia kiristettäessä on luotava selkeä tiekartta ja välitavoitteet, ja tältä osin sopimus on hyvä”, INFRA ry:n johtaja Juha Laurila kommentoi sopimusta.
Hän on kuitenkin huolestunut vauhtisokeudesta tavoitteiden haasteellisuuden edessä.
Eri päästölähteistä etenkin työkoneiden päästöt ovat monella tapaa vaikeimmin vähennettäviä ja hallittavia, koska koneet ovat pitkäikäisiä ja muita kuin fossiilisia käyttövoimia käyttävien koneiden saatavuus on osittain heikkoa.
”Suunta ja toimenpiteet ovat siis oikeita, mutta vauhtia on aivan liikaa. Pelkona on, että tämän toteutuessa täysmittaisesti esimerkiksi pääkaupunkiseudun inframarkkinat menevät sekaisin.”
Infratyömaalla harmaita hiuksia aiheuttavat jo vuosien 2021–2022 välitavoitteet. Niiden mukaan hankintayksikköjen työmailla käytettävien työkoneiden on oltava päästöiltään vähintään tasoa Stage IIIB-IV ja kuorma-autojen tasoa Euro V-VI.
”Nykyisestä konekannasta arviolta 10–15 prosenttia täyttää välitavoitteet. Kun otetaan huomioon konekannan tyypillinen uusiutumisvauhti ja pienten yritysten investointikyky, on suuri osa yrityksistä vaarassa tippua markkinan ulkopuolelle viimeistään 2022.”
Myös infrarakentamisen kausiluonteisuus ja tietyt erikoistyövaiheet aiheuttavat haasteita. ”Huippusesongissa töihin revitään kaikki koneet, nekin jotka ovat pienellä käytöllä loppuvuoden. Näitä koneita ei ole mitenkään kannattavaa uudistaa. Käytössä voi olla myös yksittäisiä, jopa 1970-luvulta perityviä erikoiskoneita, jotka tuodaan työmaalle vain yhtä toimenpidettä varten.”
Monta tapaa vähentää päästöjä
Työn ja työmaan kokonaisvaltainen suunnittelu tehokkaaksi vähentää kustannuksia ja yleensä samalla myös päästöjä.
Infrarakentamisen kehittämisen ja päästöjen vähentämisen haasteista leijonanosa ratkaistaan jo hankkeen suunnitteluvaiheessa. Ratkaisut edellyttävät ennen kaikkea työmaan massavirtojen ja maa-ainesten kierrätysmahdollisuuksien tunnistamista.
Itse työmailla ilmastopäästöjä syntyy useista lähteistä. Keskeisiä niistä ovat rakennusten lämmitys, betonin kuivatus, työkoneet sekä kuljetukset työmaille, työmailta ja työmaa-alueilla.
Työkoneista aiheutuu noin kahdeksan prosenttia koko taakanjakosektorin eli päästökaupan ulkopuolelle jäävien sektoreiden hiilidioksidipäästöistä. Työmaista aiheutuu myös haitallisia paikallispäästöjä ja moottorimelua.
Ilmastopäästöjä voidaan kutistaa korvaamalla työmaiden fossiilisia polttoaineita käyttäviä rakennuslämmittimiä laitteilla, jotka toimivat kaukolämmöllä tai uusiutuvalla energialla. Niin ikään päästöt pienenevät henkilöstöä kouluttamalla, ottamalla käyttöön energiatehokkaampia työtapoja ja asentamalla erilaisia lisäratkaisuja jo olemassa olevaan konekantaan.
Green deal -sopimus luo silti mukana oleville toimijoille yhteiset tavoitteet ja tiekartan. ”Tästä on hyvä jatkaa. Pitkällä aikajänteellä uusilla ratkaisuilla ja toimintatavoilla työmaista on mahdollista saada jopa lähes päästöttömiä”, Laurila toteaa.
| Senaatin ja kaupunkien green dealin tavoiteet | ||
|
Vuoden 2025 loppuun mennessä:
Vuoden 2030 loppuun mennessä:
Työkoneista sopimuksessa ovat mukana pyöräkuormaajat, kaivukuormaajat, pyörä- ja tela-alustaiset kaivukoneet, kurottajakuormaajat, telapuskutraktorit, traktorit, erikoistraktorit ympäristön- ja kiinteistönhoidon töihin, valssijyrät, tiehöylät, monitoimikoneet, maantiivistäjät, nosturit, trukit, kurottajat ja dumpperit. Vähäpäästöisiä malleja on tulossa kaikkiin konetyyppeihin ja kokoluokkiin. |
Green deal on vapaaehtoinen sopimus valtion ja elinkeinoelämän tai esimerkiksi kuntasektorin välillä. Tavoitteena on yhdessä edistää kestävän kehityksen tavoitteita. Green deal -sopimusten avulla etsitään ratkaisuja muun muassa ilmastohaasteisiin ja kiertotalouden edistämiseen.
LISÄTIEDOT:
Juha Laurila
johtaja, elinkeinopolitiikka
etunimi.sukunimi(a)infra.fi
050 412 3637
