Rakennusteollisuus RT on tyytyväinen hallituksen toimiin kuntatalouden turvaamiseksi, mutta toivoo lisää painotusta investointeihin. EU-rahoitus on kohdennettava vihreään siirtymään ja kestävään infrastruktuuriin sellaisilla toimilla, joiden työllisyysvaikutus on mahdollisimman suuri. Valtion ja kuntien välttämättömien, kasvun mahdollistavien rakentamisinvestointien aikaistaminen lisää nopeasti talouden toimeliaisuutta ja verotuloja.
”Pidämme hyvänä, että hallitus sopi budjettiriihessä Suomen kestävän kasvun ohjelman laatimisesta ja aikoo kohdentaa EU:n elpymisrahoitusta aidosti elvyttäviin hankkeisiin, kuten kestävään infrastruktuuriin”, toteaa Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Aleksi Randell.
Hallituksen budjettiesityksessä suurin huomio kiinnittyi teollisuuden kilpailukyvyn kannalta kriittiseen energiaverotuksen uudistamiseen ja teollisuuden sähköistymiseen. Kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden saavuttaminen ja konkretisoiminen edellyttävät kuitenkin oikeiden veroratkaisujen rinnalla nykyistä vahvempia ja toimivampia kannustimia rakennetun ympäristön uudistamiseen, energiatehokkuuden parantamiseen ja digitaalisten innovaatioiden vauhdittamiseen.
Hyvin suunnitellut korjaukset parantavat samalla rakennusten terveellisyyttä, turvallisuutta ja käytettävyyttä sekä pidentävät kiinteistöjen käyttöikää. ”Laadittavalla kestävän kasvun ohjelmalla voidaan vauhdittaa rakennetun ympäristön energiatehokkuus- ja digiloikkaa sekä mahdollistaa TKI-investointeja, joita kotimaisen rakennustuoteteollisuuden kilpailukyky sekä monet ilmasto- ja kiertotaloustavoitteet edellyttävät”, Aleksi Randell sanoo.
Kuntien investointikyvyn vahvistaminen tärkeää
Hallituksen budjettiesityksessä on myönteistä kuntatalouden vahvistaminen, jotta kunnat pystyvät vastaamaan koronakriisistä aiheutuviin menoihin. Samalla niiden on kyettävä investoimaan peruspalveluiden järjestämiseen ja kasvun edellytyksiin Suomen talouden nostamiseksi uudelleen kasvuun.
”Riskinä on, että kuntien käyttömenot kasvavat pysyvästi ja syövät kyvyn investoida kestävään kasvuun. On myös vaara, että korjausvelka kasvaa entisestään yhteiskunnan kriittisessä infrastruktuurissa, mikä lyö ilmastotavoitteita korville ja voi aiheuttaa monia arjen ongelmia”, toteaa Randell.
Investointinäkökulman pitäisi näkyä vahvemmin kuntien selviytymistä tukevissa linjauksissa. ”Kaupungistuminen ei ole pysähtynyt koronan seurauksena. Kaupunkien pitää edelleen pystyä luomaan edellytykset yli 30 000 asunnon rakentamiselle vuosittain ja uusien asukkaiden tarvitsemille palveluille. Tämä on aivan keskeinen asia Suomen saattamiseksi taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävään kasvuun.”
Tarpeellisten rakentamisinvestointien aikaistaminen lisäisi nopeasti talouden toimeliaisuutta, työllisyyttä ja verotuloja. Rakentamisen osuus Suomen investoinneista on lähes 60 prosenttia, ja rakennettu ympäristö ylläpitopalveluineen työllistää joka viidennen suomalaisen. Rakentamisesta palautuu veroina ja veroluonteisina maksuina 40–45 prosenttia.
”Kotimarkkinaan painottuvan rakentamisen suoraa ja välillistä työllistävää vaikutusta ei voi liikaa korostaa tilanteessa, jossa vientiteollisuuden ylle kerääntyy yhä enemmän tummia pilviä ja hallituksen esittämät työllistämistoimet vaikuttavat riittämättömiltä”, Randell toteaa.
Päätöksiä suurista ratahankkeista vahvistettava
”Nopeasti käynnistettävien elvytyshankkeiden lisäksi hallituksen tulee vahvistaa sitoumustaan suurten ratahankkeiden toteuttamiseen välittömästi niitä koskevien suunnitelmien valmistuttua. Sitovat päätökset rohkaisevat myös yrityksiä ja kuntia investoimaan”, Rakennusteollisuus RT:n varatoimitusjohtaja ja infratoimialan johtaja Paavo Syrjö sanoo.
Kansallisesti tärkeitä ratahankkeita ovat tunnin junien rakentaminen Helsingistä Turkuun ja lentoaseman kautta Tampereelle, kaksoisraiteiden rakentaminen Helsingistä aina Ouluun saakka sekä itäisten raideyhteyksien parantaminen.
Syrjö pitää elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja liikenteen sujuvuuden kannalta tärkeänä, että hallitus päätti käynnistää budjettiriihen päätöksin 130 miljoonalla eurolla kolme uutta liikennehanketta, eli Saimaan kanavan sulkujen pidentämisen, valtatien parantamisen Äänekosken ja Viitasaaren välillä ja Tampere–Jyväskylä-radan parantamisen.
Tuottavuus nousuun sääntelyä sujuvoittamalla
Kestävinkään investointihanke ei edes elvytettäessä voi toteutua ilman lainsäädännön edellyttämiä lupia. Sääntelyä sujuvoittamalla luodaan tilaa innovaatioille ja uusille ratkaisuille, joilla voidaan saavuttaa eri osapuolten kannalta myös taloudellisesti kestävä lopputulos. Maankäytön ja rakentamisen tuottavuutta on mahdollista lisätä kustannustehokkaasti panostamalla hankelähtöisempään kaavoitukseen ja kumppanuuksiin eri osapuolten kesken.
”Sujuvuus ei maksa paljoa, mutta lisää merkittävästi tuottavuutta ja tuloksia. Tätä ei saisi unohtaa, kun tavoitteena on varmistaa yritysten ja investointien kannalta kilpailukykyinen toimintaympäristö”, Aleksi Randell muistuttaa.
Lisätietoja
- Toimitusjohtaja Aleksi Randell, puh. 0400 500 822
- Varatoimitusjohtaja Paavo Syrjö, puh. 040 560 1803
- Viestintäjohtaja Merja Vuoripuro, puh. 040 587 2642
Sähköpostit etunimi.sukunimi@rakennusteollisuus.fi
