Rakennusalalla kaikki tietävät ja tiedostavat, että asbestipöly on vaarallista hengittää ja sen purkutöissä on oltava hyvät suojavarusteet. Asbestin käytöstä on luovuttu, mutta sen pöly ehti tuhota monen rakentajan terveyden ja aiheuttaa kuolemia. Asbestipöly ei ole ainoa terveydelle vaarallinen hengitysilman epäpuhtaus talon- ja infrarakennustyömailla. Myös kvartsi- ja kovapuupölyn on todettu olevan pidempään altistuneille jopa syöpävaarallista. Nyt asiaan on puututtu tiukentuneella lainsäädännöllä.
Ongelmalliset ja altistumisajan myötä vaarallisetkin pienhiukkaset ovat silmin näkymättömiä, kooltaan vain murto-osa esimerkiksi hiuksen paksuudesta.
Hienojakeiselle kvartsipölylle on asetettu työturvallisuutta määrittäviä selkeitä raja-arvoja vuoden 2020 alussa voimaan tulleessa asetuksessa työhön liittyvän syöpävaaran torjunnasta. Alveolijakeiselle eli keuhkoihin hengitysilman mukana joutuvalle ja sinne jäävälle pölylle on altistumisen sitovana raja-arvona hengitysilmassa 0,1 mg/m3 kahdeksan tunnin ajalla. Kvartsipölyn HTP-arvo (haitalliseksi tunnettu pitoisuus) on 0,5 mg/m3, jonka alle työpaikoilla tulee pyrkiä. Se myös on saavutettavissa oikeanlaisilla pölyntorjuntatoimenpiteillä.
Asetus aiheuttaa rakennustyömaille uusia sekä tehokkaampia pölyntorjunta- ja -hallintatoimenpiteitä. Niistä toteutusvastuussa ovat rakennuttaja eli urakoiden tilaaja, päätoteuttaja sekä muutkin työnantajat kuten ali- ja sivu-urakoitsijat. Työntekijöiden on luonnollisesti noudatettava suojausohjeita.
Pölyntorjuntakeinoja löytyy
Raksystems Insinööritoimisto Oy:n asiantuntijan, filosofian tohtori Anna Kokkosen mukaan alveolijakeisen kvartsipölyaltistumisen torjunta edellyttää pölyä aiheuttavissa työvaiheissa kohdepoistoa. Pöly ei pääse hengitysilmaan, kun se imetään pois jo työkoneesta. Lisäksi kohdepoistossa sekä ilmanpuhdistus- ja hengityssuojauslaitteissa vaaditaan korkean erotusasteen HEPA-suodattimia. Alveolijakeinen pöly on niin hienoa, ettei sitä voi silmin havaita.
– Pölyävät työtilat on osastoitava erilleen muusta työmaasta varotoimista huolimatta karkuun pääsevän pölyn estämiseksi. Pölyisimmissä työvaiheissa on työntekijöiden käytettävä hengityssuodattimissaan P3-luokan hiukkassuodattimia. Olennaista on torjua pöly syntypaikassa, koska sen poistaminen ilmasta on työläämpää. Pölyntorjunta vaatii tehtäväkohtaista suunnittelua ja oikeaa asennetta rakentamisen koko ketjussa kuten muukin työturvallisuus, muistuttaa Kokkonen.
Hän on yliopistotutkimuksessaan osoittanut pölyisten työvaiheiden kohdepoistojen olevan merkittävä keino pölyn leviämisen estämisessä osastoinnin ulkopuolelle. Myös pölyisen työtilan jatkuva alipaine on tärkeää. Tutkimus toteutettiin kahdeksalla työmaalla mittaamalla painesuhteita ja hengitettävän pölyn pitoisuuksia työmaan ulkopuolelta sekä pölyisestä työvaiheesta. Analyysit osoittivat, että pölypitoisuudet putoavat kohdepoistoilla kolme kertaa alhaisemmaksi osastoinnin ulkopuolella.
Anna Kokkonen korostaa, että rakennusalalla lähes 40 000 työntekijää altistuu vuosittain kvartsipölylle esimerkiksi julkisivusaneerauksissa, muurauksessa, sementin käsittelyssä ja betonin työstössä muun muassa kivilaattojen ja rakennuskivien asennustöissä. Siivouksissakin on otettava pölyntorjunta huomioon.
– Vakavimmassa tapauksessa altistuminen voi johtaa keuhkosyöpään ja kivipölykeuhkosairauteen eli silikoosiin. Lievemmissäkin tapauksissa se voi heikentää hengitysterveyttä. Ammattitautijulkaisusta vuodelta 2015 löytyy kvartsipölyn aiheuttamia keuhkosyöpä- ja kivipölykeuhkotapauksia, joten kyse ei ole turhista varoituksista eikä normituksista.
Liikuntatalon onnistunut lattiasaneeraus
Kuopiolainen Rakennusliike Konttinen Oy on pölynhallinnan ja -torjunnan uranuurtajia alueellisesti sekä jopa valtakunnallisesti. Yhtiön kesällä 2020 urakoima Nilsiän liikuntatalon 800 m2:n lattiasaneeraus on hyvä esimerkki tehokkaasta kovapuupölyn hallinnasta.
Urakan aikana ja sen jälkeen todettiin Raksystems Insinööritoimiston tarkoissa ilman pienhiukkasmittauksissa erittäin vähäisiä, raja-arvot reippaasti alittavia pienhiukkasmääriä. Pitoisuudet myös alittivat ennen urakan alkamista tehdyt mittaustulokset eli ilma jopa puhdistui kovapuu- ja mineraalivillapölyä aiheuttaneesta lattiatyöstä huolimatta.
Pölyntorjunnan mestari Matti Harle
Konttisen edistyksellisyydessä on suuri rooli pölynhallinnan itseoppineella asiantuntijalla, työsuojeluvaltuutettu sekä varasto- ja kalustovastaava Matti Harlella. Hänen mukaansa myös yritysjohdon myötämielisellä asenteella on suuri merkitys siihen, että pölynhallintaan on panostettu Konttisella monia vuosia ennen uusia normeja.
Pölynhallinnan toimivuuden ja sisäilman turvallisuuden tarkastamiseen Harle käyttää hiukkaspitoisuusmittareita.
Matti Harle tunnustautuu mielellään pölyntorjunnan veteraaniksi, pioneeriksi ja edelläkävijäksi. Se on hänelle lähes kutsumustyötä. Harlea voisi nimittää alan mestariksikin, sillä hänellä on LinkedINin pölyntorjuntasivustollaan 250 seuraajaa ympäri maata ja sivuja on luettu yli 30 000 kertaa. Harle on jopa hankkinut pienhiukkaspitoisuuksien mittauslaitteita omalla kustannuksellaan.
Hän on perehtynyt hyvin syvällisesti ja laajasti yliopistotason tutkimuksiin pölyn terveysvaikutuksista ja torjuntakeinoista laitetekniikkaa myöten.
– Teen yhteistyötä monien asiantuntijoiden kanssa sekä jaan mielelläni tietojani ja kokemuksiani myös oppilaitoksiin, muille työsuojeluvaltuutetuille sekä AVIn työsuojelutarkastajille, joiden työkuvaa pölynhallinnan tarkastaminen laajentaa, kertoo Harle.
Konttinen on edelläkävijä
Kirvesmiehen ammattikoulutuksen 1980- ja 90-luvun taitteessa hankkinut Matti Harle joutui pölyntorjunnan kanssa tekemisiin mentyään Maalaus ja saneeraus Konttiselle töihin 2002.
– Jo 2000-luvun alkupuolella yritykselle tuli ilmanpuhdistin, koska moni mekaaninen tai kemiallinen työvaihe – esimerkiksi pintojen hiominen – tuotti ilmaan epäpuhtauksia. Ne aiheuttivat ikäviä oireita ja heikensivät työviihtyvyyttä. Ilmanpuhdistin ja henkilökohtaisten suojavälineiden käyttö vähensivät selvästi oireita kuten flunssia.
– Yhden sairaslomapäivän hinnalla saa pyörittää kuukauden suuritehoista ilmanpuhdistuskonetta ympäri vuorokauden. Korona-aikana kannattaa ottaa myös huomioon, että hyvät ilmanpuhdistuslaitteet poistavat työtiloista viruksia pienhiukkasten ohessa. Tämä todettiin Saksassa, kun siellä käytettiin HEPA 14 -luokan suodattimia, kertoo Harle.
Hänen mukaansa merkittävä edistysaskel oli, kun valtioneuvoston asetus 2009 rakennustyömaiden turvallisuudesta sisälsi ensi kertaa maininnan pölyntorjunnasta. Vuoden 2020 alusta voimaan tullut uusi asetus tehosti sitä merkittävästi, mikä on hyvä asia.
– Konttisella ryhdyttiin jo 2000-luvun alussa lisäämään pölyisten töiden osastointia ja pölyn paikallis- ja kohdepoistoa. Hyvin tärkeäksi pölyntorjuntakeinoksi huomasimme sopivan alipaine-eron työtilan ja muiden tilojen välille. Silloin pöly ei leviä. Alipaine ei saa olla liian suurikaan, jotta tilaan ei imeydy rakenteiden läpi ilmaa epäpuhtauksia tuoden, muistelee Harle.
Hän pitää pölyntorjunnan ”raamattuna” PUTUSA- eli Puhdas ja turvallinen saneeraus -ohjetta. Myös VTT:n ja Itä-Suomen yliopiston 2010-luvun alkupuolella tekemä, tutkimuksiin perustuva ohje korjausrakentamisen pölyntorjunnasta on tärkeä käsikirja.
– Pölyntorjuntaan on vasta viime vuosina alettu kiinnittää yleisemmin huomiota koulutuksissa ja ohjeistuksissa. Sitä on jopa väheksytty. Koulutusta on yhä liian vähän ja toimintatavat siksi kirjavat yrityksissä ja työmailla. Onneksi laitekantaa on kehitetty niin suojavälineissä kuin ilmanpuhdistamisessakin. Silti sopivaa alipainetta ei voi ylikorostaa, muistuttaa Matti Harle.
Hänen mukaansa pölynhallinnasta kiitosta saaneella Nilsiän liikuntatalon työmaalla tehtiin työvaiheiden huputtamista ja osastointia sekä alipaineistusta tehokkaiden ilmanpuhdistuslaitteiden lisäksi. Liikuntasalin oviaukoista ei päässyt pölyä muihin tiloihin, kun ne suojattiin ja paineistettiin oikein.
Pölynhallinnan pääkeinoja on alipaineistettu osastointi ja riittävä ilmanpuhdistus kuten tässä Nilsiän liikuntatalon lattiatyömaallakin.
Pölynhallinta rakennusliikkeenkin etu
Rakennusliike Konttisen toimitusjohtaja Janne Pääkkönen kertoo, että yrityksen työntekijät ovat oppineet vaatimaan pölynsuojausta ja se on heille normaalia toimintaa.
– Monet urakoistamme ovat sairaaloissa ja vastaavissa korkean puhtausasteen kiinteistöissä. Tilojen on pysyttävä puhtaana myös korjausrakentamisen aikana eikä vain urakan loppusiivouksen jälkeen. Se vähentää loppuvaiheiden siivouskiireitä ja kirkastaa yrityksen imagoa.
– Urakoiden tilaajatkin alkavat yhä enemmän vaatia pätevää pölynhallintaa, jolloin siitä voi tulla kilpailutekijä. Pölynhallintaa kannattaa jatkaa tilojen käyttöönoton ja tavaroiden muuton yhteydessä, toteaa edellisessä työpaikassa tilaajan roolissa Kuopion Tilakeskuksella ollut Pääkkönen.
Teksti: Ilpo Lommi
Kuvat: Matti Harle ja Ilpo Lommi
