Koronapandemian seurannaisvaikutukset ovat aiheuttaneet valtavan paineen jo ennestään hauraaseen kuntatalouteen. Kuntien välttämättömätkin investoinnit ovat vaakalaudalla.
Kunnat tarvitsevat ahdinkoonsa ratkaisuja, jotka lisäävät nopeasti työllisyyttä, mutta ovat vaikutuksiltaan kestäviä. Näin luodaan vahva perusta koronakriisin jälkeiselle kasvulle ja hyvinvoinnille. Tavoitteisiin päästään aikaistamalla kuntien päätöksentekokoneistossa nyt seisovia välttämättömiä rakentamisinvestointeja.
Moni koulu, päiväkoti ja sairaala odottaa päätöstä uudisrakennus- tai korjaushankkeen käynnistämisestä. Kunnissa on nopeasti aloitettavissa myös katujen, pyöräteiden tai vesihuoltoverkostojen korjaamista ja rakentamista.
Kun nämä jo suunnitellut ja tarpeelliset investoinnit saadaan käyntiin, syntyy nopeasti tuhansia työpaikkoja ympäri maan. Esimerkiksi sysäämällä liikkeelle miljardin rakentamisinvestoinnit 13 000–16 000 henkilöä työllistyy vuodeksi.
Rakentaminen tuo verotuloja, sillä verojen ja veroluonteisten maksujen osuus on jopa yli 40 prosenttia rakentamiseen sijoitetusta eurosta. Hyvin valittu rakennuskohde vivuttaa liikkeelle uutta rakentamista ja kohentaa pitkävaikutteisesti alueen houkuttelevuutta investointi- ja asuinympäristönä. Monipuolinen rakennuskokonaisuus kerää ympärilleen muitakin investointeja lisäten verotuloja ja nostaen alueen palvelutasoa. Aiempaa energiatehokkaammat rakennukset ja sujuvampi liikenne vähentävät päästöjä. Korjausvelkakin pienenee, ja kuntien tiloissa hengitetään hyvää sisäilmaa.
Kaupunkien ja kaupunkiseutujen kannattaa nyt varmistaa elinvoimaisuutensa viemällä eteenpäin suunniteltuja rakennusinvestointeja ja hyödyntämällä aktiivisesti EU:n tukia ja uutta RRF-tukipakettia. Esimerkiksi komission Renovation wave -aloite tuo toteutuessaan rahaa energiatehokkuutta parantavaan korjausrakentamiseen myös Itä-Suomessa.
EU:n koronaelvytysrahastakin kannattaa rakentaa tehokas vipu, jolla vauhditetaan myös alueellista kasvua. Suomen osuutta elvytysrahastosta on syytä ohjata kuntien rakennusinvestointien ja korjausten tueksi. Valtion tulisi valmistella kunnille nopeasti käyttöönotettava investointiavustuspaketti varmistamaan tarpeellisten hankkeiden toteutumista. Myöntämällä tarveharkintaisia vakuuksia korjausrakentamiseen turvataan rakentamista myös kasvukeskusten ulkopuolella. Samalla kasvukeskusten ja niiden välisten suurten liikennehankkeiden käynnistämistä sekä liikenneverkon digitalisointia pitää kiirehtiä. Yhdessä alueellisten investointien kanssa näin syntyy vaikuttava kokonaisuus, jossa työvoima ja rahti liikkuvat nopeasti ja syntyy uusia työpaikkoja.
Kuntatalous saa rakentamisen vipuvaikutuksen avulla miljardiluokan piristysruiskeen, kunhan rakentamisen ja korjaamisen nopea aloitus ei jää byrokratian rattaisiin. Siksi myös rakennetun ympäristön sääntelyä ja viranomaisprosesseja on sujuvoitettava ja nopeutettava. Kaikkien itäsuomalaisten on panostettava kaavoitukseen investointien pohjaksi. Savonlinnan kaltainen periaatepäätös kaavoitukseen panostamisesta tarvitaan kaikilta kaupungeilta.
Ilman investointeja Suomen talous ei elvy. Rakennusinvestointien osuus kaikista Suomen investoinneista on selvästi yli puolet. Jo vähäinen tason lasku tekee ison loven kansantalouteen ja kasvuedellytyksiimme. Onkin tärkeää huolehtia siitä, että pystymme rakentamaan ja uudistumaan riittävästi. Aikaistamalla jo suunniteltua ja välttämätöntä rakentamista aikaistamme palautumista koronakriisistä.
Pasi Pitkänen
Toimitusjohtaja KUMONI Oy
Talonrakennusteollisuuden Itä-Suomen hallituksen puheenjohtaja
Talonrakennusteollisuus ry:n ja Rakennusteollisuus RT:n hallituksen jäsen
Jarmo Hirvonen
Toimitusjohtaja JPH-Maanrakennus Oy
INFRA Pohjois-Karjala ry:n puheenjohtaja
Kari Vikelä
Toimitusjohtaja Siilin Maansiirtopalvelu Ky
INFRA Pohjois-Savo ry:n puheenjohtaja
Kimmo Anttonen
Aluepäällikkö
Talonrakennusteollisuus Itä-Suomi
Pekka Lyytikäinen
Toiminnanjohtaja
INFRA Pohjois-Savo ry
INFRA Pohjois-Karjala ry
