Hallituksen on koottava budjettiriihessä Suomen talouden jälleenrakennusohjelma ja linjattava EU:n elvytyspaketin käytöstä heti alkusyksyllä. Korjausrakentamista ja väyläinvestointeja aikaistamalla aikaistetaan myös talouden toipumista sekä lievitetään kuntien ja vientiteollisuuden ahdinkoa.
EU-rahoitusta on ohjattava aidosti elvyttäviin hankkeisiin, jotka samalla ylläpitävät työllisyyttä, parantavat Suomen kilpailukykyä tulevaisuudessa ja vauhdittavat päästöjen vähenemistä.
Välttämättömien rakentamisinvestointien aikaistaminen lisää nopeasti talouden toimeliaisuutta ja verotuloja.
”Kun vientiteollisuuden ympärille on nyt kasaantunut yhä tummempia pilviä ja kuntien talous on kriisiytynyt, on entistä tärkeämpää turvata kotimarkkinasektorin investoinnit”, Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Aleksi Randell sanoo.
Rakennusteollisuus RT on väliaikaisesti nimennyt itsensä Jälleenrakennusteollisuudeksi ja esittää hallitukselle laajasti toimenpiteitä, joilla Suomi nostetaan jaloilleen.
EU:n elvytysrahaa kuntien pelastamiseen, liikenneinvestoinneilla kasvua
Valtion tulee kohdistaa kunnille määräaikainen investointiohjelma, jolla pannaan kuntoon kuntien tärkeitä palveluita kuten katu- ja pyörätieverkostoja tai vesihuoltoverkostoja. Samalla tuetaan suomalaisten hyvinvointia ja aluetaloutta sekä vähennetään päästöjä.
”Meillä on nyt ennennäkemätön mahdollisuus muuttaa korjausvelka kestävän kasvun alustaksi. Ympäri maata on valmiudessa hankkeita, jotka voitaisiin aloittaa lähes välittömästi”, Aleksi Randell toteaa.
Tavaraliikenteen investoinneilla sujuvoitetaan teollisuuden kuljetuksia ja parannetaan viennin kilpailukykyä. Raidehankkeet vauhdittavat työvoiman liikkuvuutta ja muuta rakentamista sekä kutistavat päästöt.
”Hallituksen on sitouduttava isojen ratahankkeiden toteuttamiseen seuraavan vuosikymmenen aikana. Sitovat päätökset rohkaisevat myös yrityksiä ja kuntia investoimaan”, Rakennusteollisuus RT:n varatoimitusjohtaja ja infratoimialan johtaja Paavo Syrjö sanoo.
Kansallisesti tärkeitä ratahankkeita ovat tunnin junien rakentaminen Turkuun ja lentoaseman kautta Tampereelle, kaksoisraiteiden rakentaminen Helsingistä aina Ouluun saakka sekä itäisten raideyhteyksien parantaminen.
Investointien tehostamiseksi tarvitaan tuottavuuden lisäystä luomalla joustavampi rakennetun ympäristön sääntelykehikko. Se jättää tilaa hankelähtöisyydelle, innovaatioille ja kumppanuuksille.
”Kuntien ja valtion tulee pikaisesti nopeuttaa lupa- ja viranomaisprosesseja, jotta kaikki elinvoimaiset hankkeet etenevät viivytyksettä. Nyt on myös viimeinen hetki nostaa käynnissä olevan maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen kunnianhimoa”, Aleksi Randell kehottaa.
MIKSI RAKENTAMINEN VAIKUTTAA?
- Rakentamisen osuus Suomen investoinneista on lähes 60 prosenttia.
- Rakennettu ympäristö ylläpitopalveluineen työllistää joka viidennen suomalaisen.
- Vähäinenkin investointitason ja työllisyyden lasku rakennussektorilla tekee ison loven koko kansantalouteen ja heikentää Suomen kasvumahdollisuuksia.
- Jokainen rakentamiseen sijoitettu miljardi työllistää 13 000–16 000 henkilöä vuodeksi.
- Hyvin valittu rakennuskohde käynnistää moninkertaisesti muuta rakentamista. Esimerkiksi Raidejokeri sysää liikkeelle miljoonien eurojen rakennusurakat, muun muassa asuntorakentamista jopa 42 000 asukkaalle.
- Samalla kilpailukyky paranee, kun asunto- ja infrarakentaminen saavat työvoiman ja rahdin liikkeelle.
LISÄTIEDOT
Toimitusjohtaja Aleksi Randell, Rakennusteollisuus RT, puh. 0400 500 822
Varatoimitusjohtaja Paavo Syrjö, Rakennusteollisuus RT, puh. 040 560 1803
Sähköpostit etunimi.sukunimi@rakennusteollisuus.fi
www.jälleenrakennusteollisuus.fi
