Rakentamista pidetään yhtenä vaarallisimmista toimialoista työntekijöilleen työtapaturmatilastojen perusteella, mutta kymmenenä viime vuotena ala on onnistunut parantamaan turvallisuutta merkittävästi. Vakavat tapaturmat ovat vähentyneet reilusti ja rakennusala on supistanut toimialoista eniten sekä tasaisimmin tapaturmataajuutta. Silti tekemistä on vielä kosolti tilastojen kaunistamisessa.
Työturvallisuus ei näytä kokonaisuutena heikentyneen Itä-Suomen rakennustyömailla kevään poikkeusaikana, mutta varaa ei ole höllätä suojausta tapaturmilta eikä koronavirukselta.
Tapaturmataajuus väheni koko rakennusalalla kymmenessä vuodessa peräti neljänneksellä. Rakennusteollisuus RT:n jäsenyrityksillä se jopa puolittui 20 tapaturmaan miljoonaa työtuntia kohti. Myös tapaturmien vakavuus lieveni merkittävästi. Yli kolmen päivän poissaolon aiheuttaneiden tapaturmien osuus supistui neljänneksellä.
– Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan rakennusalalla on jo paljon tapaturmattomia työpaikkoja. Työturvallisuus vaatii kuitenkin jatkuvaa kehittämistä. Kirittävää on etenkin Rakennusteollisuus RT:n Nolla tapaturmaa rakennusteollisuudessa 2020 –ohjelman tavoitteeseen, kertoo Talonrakennusteollisuus ry:n Itä–Suomen piirin aluepäällikkö Kimmo Anttonen.
Työterveyslaitoksen selvityksestä nousi hänen mukaansa esiin tehokkaita turvallisuuden parannuskeinoja, joita RT:n jäsenyrityksissä on tehty viime vuosikymmenellä. Perusasiat, kuten henkilökohtaisten suojainten käyttö, alkavat olla työpaikoilla kunnossa.
– Keskeisimpiä tekijöitä turvallisuuden parantamisessa ovat muun muassa turvallisuuden edistämiseen sitoutunut johto, hyvä työhönopastus, inhimillisten tekijöiden huomioon ottaminen, hyvä työilmapiiri sekä suunnittelu.
Työturvallisuusviikolla kolme pääteemaa
Rakennusalalla oli 11.–15. toukokuuta seitsemäs valtakunnallinen turvallisuusviikko. Koronaviruspandemia esti työturvallisuusseminaarien ja muiden joukkotilaisuuksien järjestämisen, mutta osa niistä pidettiin internetissä ja osa siirrettiin syksyyn. Lisäksi yritykset järjestivät työpaikoillaan turvallisuustapahtumia.
Turvallisuusviikon pääteemoina olivat kvartsipölyltä suojautuminen, materiaalisiirtojen ja –nostojen turvallisuus sekä ympäristöasiat kuten työmaiden siisteys ja hiilijalanjäljen pienentäminen muun muassa tehokkaammalla jätekierrätyksellä.
Turvallisuusviikon tunnuslause ”Viisaat kypärät yhteen” muistuttaa, että jokaisen on valittava omaehtoisesti turvallinen tapa työntekoon ja autettava muitakin toimimaan turvallisesti. Työkaverista välittämisellä on suuri merkitys edettäessä tapaturmattomuuteen.
Skanskan Itä–Suomen alueen HSE-päällikkö Matti Eronen korostaa, että materiaalisiirrot ovat aiheuttaneet rakennustyömailla paljoin läheltä piti –tilanteita sekä henkilö– ja materiaalivahinkoja.
– Niiden ehkäisemiseksi työmaanjohdon pitää varmistua, että kaikki nostotöihin tai nostovälineiden huoltoon osallistuvat ovat ammattitaitoisia, päteviä ja tarpeeksi koulutettuja tehtäväänsä. Pätevyys voidaan osoittaa työkokemuksella tai koulutuksella. Esimerkiksi Skanskalla on taakan kiinnittäjällä oltava suoritettuna vähintään Perehtynyt nostaja –kurssi, eli uusi taakan kiinnittäjän pätevyyskoe. Aliurakoitsijoilla luvan myöntää heidän työnantajansa. Kirjallisen luvan tarkastaa meidän työnjohtajamme, joka merkitsee luvan henkilön Movenium-työntekijärekisteriin, kertoo Eronen.
Nostolaitteiden käytössä vaaditaan osaamista ja työturvallisuusmääräysten tinkimätöntä noudattamista.
Hän pitää erittäin tärkeänä, että kvartsipölyltä suojautuminen on nostettu viimein pinnalle. Se on jäänyt asbesti– ja kemikaalialtistuksilta suojautumisen varjoon. Myös työkaverin turvallisuudesta huolehtiminen on merkityksellistä tapaturmien torjumisessa. Työturvallisuustoimet pitää ulottaa alihankkijoihin ja muihin työmaiden kumppaneihin.
Skanskalla on Matti Erosen mukaan otettu käyttöön työturvallisuuskortit kvartsipölyltä suojautumiseen ja LIFE Minä välitän –ohjelma yhteisölliseen työturvallisuuden edistämiseen.
Kvartsipölyltä suojautuminen on yksi uusista työturvallisuuden tärkeistä painopistealueista.
Työturvallisuus ei ole horjunut korona–aikana
Helmikuun alussa jälleen alkanut Talonrakennusteollisuus Itä–Suomen piirin työturvallisuuskilpailu on kärsinyt koronaviruksen poikkeustilasta, kun Aluehallintoviraston edustajat eivät ole voineet käydä rakennustyömailla tekemässä TR–mittauksia ja muita tarkastuksia. Siten kisasta ei ole vielä välituloksia touko–kesäkuun taitteessa, mutta mittaukset ovat taas käynnistyneet ja jatkuvat kesällä. Kisa päättyy lokakuun lopussa.
Itä–Suomen aluehallintoviraston kuopiolainen tarkastaja Jukka Hartikainen kertoo, ettei rakennusyrityksiltä ole tullut tapaturmailmoituksia normaalia enempää koronavirusaikana.
– Mitään uusia tai erityisiä painotuksia ei ole ilmennyt. Tapaturmataajuus näyttäisi jopa hieman alentuneen viime syksystä, jolloin lukemat heikkenivät jostakin syystä. Työmaiden turvallisuus riippuu paljolti yrityksestä ja esimiehistä, eli työturvallisuuskulttuurista.
Jukka Hartikainen ei ole joutunut antamaan rakennusliikkeille kevään aikana juurikaan toimintaohjeita, kehotuksia saati väliaikaisia käyttökieltoja työturvallisuuden parantamiseksi. Hän pitää erinomaisena, että rakennusala on omaehtoisesti kiinnittänyt huomiota kvartsipölyltä suojautumiseen.
Kimmo Anttosen mukaan Talonrakennusteollisuus Itä–Suomen piirin jäsenyrityksiltä tulleet varsin vähäiset tapaturmatiedot eivät anna aihetta huoleen.
– Näyttää siltä, ettei koronavirus ole heikentänyt työturvallisuutta eikä aiheuttanut merkittäviä sairastumisepidemioita. Toivottavasti tilanne jatkuu samanlaisena paitsi, että koronaviruspandemia hellittää. Sillä on isoja haittavaikutuksia yhteiskunnan ja talouselämän toimintaan ja sitä kautta rakentamiseenkin. Suojaustoimia koronavirusuhkaa vastaan on jatkettava työmailla läpi kesän.
Teksti ja kuvat: Ilpo Lommi
