Valtion, kuntien, kunnallisten yhtiöiden ja liikelaitosten rakennuttajat eivät Itä-Suomessa usko koronaviruspandemian aiheuttaman poikkeusajan vaikuttavan ainakaan lyhyellä tähtäimellä uudisrakennus-, korjaus- ja kunnossapitoinvestointeihin. Jos poikkeustila venyy pitkään ensi vuodelle ja saa aikaan huomattavia häiriöitä Suomen talouteen sekä yhteiskuntaan, voivat kiinteistöinvestoinnit alkaa vähentyä etenkin kuntatasolla.
Kuopion Savilahteen alkaa nousta suuri ammatillisen koulutuksen keskittymä. Infratyöt ovat jo alkaneet.
Rakennusinvestoinnit eivät kuitenkaan 2020-luvulla välttämättä supistu julkisen sektorin heikentyvästä taloustilanteesta huolimatta, koska suuri peruskorjausvelka, muuttuvat tilatarpeet ja heikon sisäilman aiheuttamat tilaongelmat edellyttävät niitä nykytasoisesti ellei jopa kasvavasti.
Talonrakennusteollisuus Itä-Suomen piiri selvitti kyselyllä kuuden itäsuomalaisen julkishallinnon rakennuttajan näkemyksiä poikkeusajan vaikutuksista rakennushankkeisiin tältä keväältä ja loppuvuodelta sekä vuosikymmenen pidemmän ajan näkymiä.
Vastaajina olivat valtion Senaatti-kiinteistöt -liikelaitoksen Itä-Suomen aluejohtaja Jyrki Reinikainen, Mikkelin kaupungin tekninen johtaja Jouni Riihelä, Kuopion kaupungin Tilakeskuksen toimitilajohtaja Hannu Väänänen, Joensuun kaupungin omistaman Joensuun Kodit Oy:n toimitusjohtaja Juha Heikura, Kuopion kaupungin vuokrataloyhtiö Niiralan Kulma Oy:n toimitusjohtaja Kari Keränen ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kiinteistöjohtaja Petri Pyy.
Koronapandemiasta selvitty hyvin tähän asti
Kenenkään mielestä koronaviruspandemia ei ole tuonut muutoksia rakennushankkeiden toteutukseen eikä lähitulevaisuuden hankesuunnitelmiin. Rakentajaurakoitsijat ovat pysyneet aikatauluissaan ja heidän toimintakykynsä on säilynyt hyvin. Joissakin tapauksissa on tehty poikkeusajan sopimusvaraumia ja YSE:n mukaisia ennakkoilmoituksia, mutta niitä ei ole tarvittu soveltaa toistaiseksi.
Ainoat vaikutukset ovat ilmenneet peruskorjaus- ja kunnossapitohankkeissa rakennuksiin, joita ei ole voitu kokonaan tyhjentää käyttäjistä. Näitä hankkeita on jouduttu siirtämään myöhemmäksi. Toisaalta joitakin hankkeita on aikaistettu.
Jyrki Reinikainen muistuttaa, että etenkään sisäilmaongelmien korjaamisessa ei saisi terveyssyistä tulla pitkiä viiveitä. Hän pitää hyvänä esimerkkinä, että sairaalakiinteistöjen peruskorjauksissa ja lisärakentamisissa on työmaita lohkotettu pienempiin yksiköihin pandemiaturvallisuuden vuoksi. Muutenkin urakoitsijat ovat ryhtyneet hyvin varotoimiin eikä työmaita ole jouduttu keskeyttämään.
Petri Pyyn mukaan koronaviruspandemiasta huolimatta Kuopion yliopistollisen sairaalan monissa rakennushankkeissa on edetty pääosin normaalisti.
– Välttämättömiä sairaalatoimenpiteitä on tehty osin eritysjärjestelyin. Työmaille on laadittu tarkat toimintaohjeet ja sairaalan sisällä vältetään tarpeetonta liikkumista. Kiireettömiä huolto- ja ylläpitotöitä on siirretty mahdollisuuksien mukaan myöhemmäksi. Kokoukset on pidetty pääsääntöisesti etänä. Poikkeustilanteen jatkuessa pidempään voi esimerkiksi materiaali- ja laitetoimituksissa tulla vaikeuksia.
– Rakentajat ovat suhtautuneet koronavirustilanteeseen vakavasti ja ottaneet toiminnassaan hyvin huomioon kansalliset ohjeet sekä eritysjärjestelyt. Tiedottamisen merkitys on korostunut. Riskit on pyritty minimoimaan virustartunnoista, jotta töitä on voitu tehdä mahdollisimman normaalisti. Suunniteltujen hankkeiden toteuttamiselle ei ole ilmennyt esteitä. Lisääntyneestä etätyöskentelystä on saatu hyviä ja kehittäviä kokemuksia rakennuttamiseen. Niitä voidaan siirtää normaaliajan toimintatapoihinkin, kertoo Petri Pyy.
Sairaaloiden peruskorjaus- ja laajennushankkeita on Itä-Suomessa useita. Kuopion yliopistollisella sairaalalla on isot rakennushankesuunnitelmat pitkälle 2020-lukua.
Lisävelkaantuminen voi vaikuttaa rakennusinvestointeihin
Rakennuttajien mielestä ei ole odotettavissa merkittäviä muutoksia lähiajan suunnitelmiin, vaikka koronaviruspandemia venyisi ja sen haitat talouteen sekä yhteiskuntaan laajenisivat mutta pysyisivät hallittuina. Suurimpina riskeinä nähdään julkishallinnon velkaantumisen kasvu. Se voi vaikuttaa investointikykyyn. Toisaalta peruskorjausvelka ja uusien tarkoituksenmukaisten ja ekologisempien tilojen tarve ei katoa, pikemminkin päinvastoin.
Jotkut rakennuttajat arvelevat, että kilpailuttamisasetelmat ja tarjousten saanti paranevat, jos rakennusliikkeet kiinnostuvat kovan rahan gryndauksen ja asuntorakentamisen sijaan enemmän julkishallinnon hankkeista.
Selkein toive rakennuttajilla on, ettei valtio ainakaan vähentäisi ARA-rahoitusta eli Valtion asuntorahaston tukea vuokra-asuntotuotantoon. Samoin julkisten rakennusten kunnostushankkeisiin varsinkin sisäilmalaadun parantamiseksi sekä korjausvelan pienentämiseksi toivotaan valtion tukea. Suuri sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus askarruttaa etenkin maakuntien keskuskaupunkien kiinteistöjohtajia, koska se voi tuoda merkittäviä paineita toimitilauudistuksiin.
Rakennusurakoitsijoilta rakennuttajat toivovat taloudellisen perustan ja toimintakyvyn säilyttämistä, vaikka poikkeusajat jatkuisivat pidempään.
Tulevaisuudesta erilaisia näkemyksiä
Hahmotettaessa tulevaisuutta pidemmälle 2020-lukua Jouni Riihelä nostaa esiin mielenkiintoisen vision ja haasteen rakentajille, rakennustuoteteollisuudelle sekä talotekniikalle.
– Jatkossa vaaditaan yhä enemmän rakennushankkeisiin innovatiivisia ekologisia ratkaisuja sekä tuotekehitystä hiilijalanjäljen pienentämisen ja terveysvaikutusten osalta, olipa kyse puurakentamisen lisäämisestä, uusista energialähteistä tai kiinteistön ylläpitojärjestelmistä. Paineet tulevat arvojen muuttumisesta. Meidän rakennuttajien tehtävä on siirtää haasteet rakennushankkeiden suunnittelijoille ja toteuttajille.
Riihelä arvelee, että julkishallinnon kiinteistöinvestointien uudet rahoitusmallit kuten elinkaari- ja leasing-rakentaminen sekä pitkäaikainen tilavuokraus yleistyvät mutta eivät ole yleispätevä patenttiratkaisu kuntien rahoitusongelmiin.
– Valtiolta tuskin on tulossa merkittävää lisäapua uudisrakennus- ja korjausinvestointien rahoitushaasteeseen. Kunta- ja aluetasolla on vastattava siihen asettamalla hankkeita yhä tiukempaan tärkeysjärjestykseen, tehokkuudella, alueellisella keskittämisellä ja uusilla innovaatioilla. Siihen tarvitaan kaikkien osapuolten yhteistyötä ja osaamista, korostaa Riihelä.
Hannu Väänänen uskoo, että kaupungin velkaantumisesta ja alijäämätaloudesta huolimatta kiinteistöinvestoinnit lisääntyvät 2020-luvulla talonrakentamisessa sekä kunnossapidossa, erityisesti koulu- ja päiväkotirakentamisessa.
– Käymme läpi vuoden 2021 talonrakennuttamisohjelmaa ja selvitämme, voiko joitakin hankkeita siirtää myöhemmäksi tai jopa luopua niistä. Samalla selvitämme, pystymmekö aikaistamaan joitakin hankkeita ja auttamaan rakennusliikkeitä selviytymään korona-ajan yli. Harkitsemme kaupungin roolia kiinteistöinvestoijana, ja tutkimme mahdollisuuksia hankkia toimitilapalveluja myös markkinoilta.
Kari Keränen uskoo vuokra-asuntokysynnän pysyvän korkealla ja jopa kasvavan 2020-luvulla työvoiman liikkuvuuden lisääntyessä.
– Lisäksi nuoremmat ikäluokat eivät halua sitoutua vuosikymmeniksi omistusasuntoon ja sen velkoihin. Talouden taantuma vähentää ostovoimaa ja asuntosäästämistä. Siksi tulee varmistaa vuokra-asuntojen riittävyys ja soveltuvuus nykyisiin asumisodotuksiin etenkin maakuntien keskuskaupungeissa. Se aiheuttaa meille Kuopiossa uudisrakentamisen ja peruskorjauksen tarvetta, osin myös iäkkäiden vuokra-asuntojen purkamista ja myyntiä. Valtion toivon säilyttävän ARA-rahoituksen ainakin ennallaan.
Niiralan Kulma Oy rakentaa Kuopiossa jatkossakin lisää vuokrataloja ja myös uudet toimitilat itselleen.
ARA-rahoitusta pidetään tärkeänä
Keräsen linjoilla vuokra-asumisen optimistisista näkymistä on Juha Heikura. Hänkin toivoo valtiolta vahvaa panostusta ARA-kohteisiin.
– Aiomme toteuttaa ARA-rakentamista tällä vuosikymmenellä, koska siihen näyttää olevan tarvetta Joensuun seudulla. Rakennuttajia uskon löytyvän.
Jyrki Reinikainen arvelee että Senaatti-kiinteistöjen ja sen kanssa konserniksi yhdistyvän Puolustusvoimien rakennuslaitoksen rakentamis- ja kunnossapitoinvestoinnit säilyvät tällä vuosikymmenellä suunnilleen ennallaan.
– Mahdollista on jopa niiden kasvu korjausvelan pienentämiseksi. Kiinteistöjalostus saattaa vähentyä. Jotkut suuret asiat kuten hävittäjähankinnat sekä digitalisaatiosta johtuvat valtionhallinnon työskentelytapojen muutokset ja yksiköiden sijoittumiset voivat vaikuttaa kiinteistösuunnitelmiimme. Senaatti-kiinteistöjen talous ei riipu valtion budjetista vaan vuokratuotoistamme, joten valtiontalouden tila ei vaikuta meihin suoraan.
Teksti ja kuvat: Ilpo Lommi
