Maaliskuusta Suomea riepotelleen koronaviruspandemian haitat eivät ole kevään mittaan ilmenneet järin ankarasti rakennusalalla. Mikäli koronaviruksen poikkeustila jatkuu syksyyn saati ensi vuodelle, aiheutuu siitä kuitenkin mittavia suoria ja välillisiä ongelmia rakentajille sekä heidän yhteistyö- ja sidostahoilleen.
Koronaviruspandemia ei ole hyydyttänyt rakentamista toisin kuin monia muita toimialoja, mutta jatkossa saattaa rakennusalakin kaivata tukea valtiolta.
Rakentaminen alkaisi väistämättä vähentyä, jos yhteiskunta hyytyy taantumaan saati lamaan. Se lisäisi työttömyyttä, vähentäisi ostovoimaa ja syventäisi negatiivista noidankehää. Siksi toiveet valtiovallan elvytystoimenpiteistä rakennusalalle ja koko yhteiskuntaan korostuivat Talonrakennusteollisuus Itä-Suomen piirin kyselyssä alueensa rakennusliikkeille.
Tärkeimpinä elvytyskeinoina vastaajat näkivät valtion tukemat tai käynnistämät talon- ja infrarakennushankkeet. Kaksi konkreettista toivetta nousi vahvimmin esiin. Valtiolta toivotaan korjausavustusten ja kotitalousvähennysten korottamista sekä investointitukien suuntaamista kiinteistöihin niin yrityksille kuin kuntaomisteisille yhtiöillekin. Kuntien toivotaan pilkkovan suuria rakentamishankkeitaan pienemmiksi, jotta myös pienet ja keskisuuret rakentajat pääsevät kilpailemaan niistä.
Tukea kiinteistöinvestoinneille
Joensuulaisen Rakennusliike Soimu Oy:n hallituksen puheenjohtaja Eero Mustonen muistuttaa, että jos asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöt saisivat 30 prosentin investointituen peruskorjaus- ja laajennushankkeilleen sekä tarvittaessa 30 prosentin täytetakauksen pankkilainoilleen, loisi se jopa kymmenen miljardin euron edestä rakennushankkeita.
– Niitä käynnistyisi muuallekin kuin ruuhka-Suomeen. Panostuksesta palautuisi veroina melkein puolet takaisin valtiolle. Elvytys- ja työllisyysvaikutukset olisivat suuria. Kotitalousvähennyksen nosto vaikuttaisi samansuuntaisesti ja eliminoisi ”pimeää” työtä, joka ei kerrytä verotuloja.
Kuopiolaisen Kumoni Oy:n toimitusjohtaja, Talonrakennusteollisuus Itä-Suomen piirin hallituksen puheenjohtaja Pasi Pitkänen on samoilla linjoilla toivoessaan valtiolta taloyhtiöiden korjausavustusten palauttamista. Hän on pettynyt kuntapäättäjien lupauksiin rakennusurakoiden pilkkomisesta.
Suuria hankkeita pilkottava
Pasi Pitkänen sekä RP-Karmi Oy:n hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja Jarkko Mattila muistuttavat, että pilkottujen keskikokoisten ja pienten rakennusurakoiden käynnistäminen kunnissa onnistuisi nopeammin kuin laajojen suururakoiden. Rahavirtakin jäisi paremmin pyörimään aluetalouteen verrattuna siihen, että muualta tulevat suuryritykset veisivät hankkeet.
Pallas Rakennus Oy:n Itä-Suomen aluejohtaja Kari Niskanen on huolissaan omistusasuntokaupan ja -rakentamisen hyytymisestä kansalaisten ostovoiman ehtyessä.
– Valtion olisi panostettava enemmän tuetun asumisen hankkeisiin. Harkintaan olisi otettava myös Itä-Suomen nostaminen jonkinlaiseksi erityistukialueeksi, koska sen toipuminen uhkaa jäädä muusta maasta jälkeen korona-ajan loputtua.
Rakennusliike Pohjonen Oy:n toimitusjohtaja Markus Pohjonen ehdottaa varainsiirtoveron tilapäistä poistamista asuntokaupasta, koska 2–4 prosentin verohelpotus piristäisi merkittävästi asuntomarkkinoita.
Rakennusliike U.Lipsanen Oy:n toimitusjohtaja Antti Lipsanen ja hankintapäällikkö Pekka Lipsanen ehdottavat vanhentuneen kiinteistökannan uudistamista valtion tuilla. Heidän mukaansa Etelä-Savossa ja muissakin Itä-Suomen maakunnissa on liikaa vanhaa kiinteistökantaa, jonka käyttö on vaillinaista.
– Lisäksi energiakustannukset ja hiilijalanjäljet ovat suuria ja sisäilman laadussa on ongelmia. Nyt olisi oikea aika korvata vanhoja kiinteistöjä järkevästi uusilla tarkoituksenmukaisemmilla ja ympäristöystävällisemmillä asuin-, teollisuus- tai toimitilarakennuksilla.
Poikkeusaikaan ja sen jälkeiseen elvyttämiseen sopivat useiden vastaajien mielestä myös infrahankkeet eli tie- ja tietoliikenneväylien sekä vesihuollon kunnostukset sekä perustamiset.
Rakennusinvestoinnit työllistävät hyvin
Talonrakennusteollisuus Itä-Suomen piirin aluepäällikkö Kimmo Anttosen mukaan valtion on luotava järjestelmä kuntien kiinteistöhankkeiden tukemiseksi, koska kuntatalous heikkenee koronan takia entisestään.
– Koronasta toipumiseen tarvitaan rohkeasti erikokoisia uudis- ja korjaushankkeita luomaan taloudellista toivoa Itä-Suomeen. Suuret rakennushankkeet luovat uskoa yhteiskuntaan. Monet pienemmätkin hankkeet tuovat hyvinvointia, työtä ja toimeentuloa tuhansille perheille. Heidän ostovoimallaan ja taloudellisella aktiivisuudellaan on suuri merkitys omistusasuntojen kysynnän kautta asuntomarkkinoihin ja siten työllisyyteen.
– Rakennettu ympäristö palveluineen työllistää joka viidennen suomalaisen. Rakennusinvestoinnit muodostavat lähes 60 prosenttia Suomen kaikista investoinneista. Yksityisen sektorin osuus rakentamisen investoinneista on puolet, muistuttaa Anttonen.
Teksti ja kuva: Ilpo Lommi
