Talonrakennusteollisuus Itä-Suomen piirin aluejohtaja Kimmo Anttosen mukaan rakennusteollisuus on kärsinyt koronaviruksesta useita muita toimialoja vähemmän ja melkein kaikki työmaat toimivat huhtikuun alkupuolella yhä normaalisti. Taloyhtiöiden peruskorjaushankkeisiin virusongelma näyttää jonkin verran vaikuttavan niiden aloitusten lykkääntyessä. Pitkään jatkuessaan virusongelma voi hiljentää ainakin omistusasuntojen uudistuotantoa.
Koronaviruspandemian aiheuttama valtakunnallinen ja jopa maailmanlaajuinen poikkeustila ei ole sanottavasti hidastuttanut rakennustyömaita Itä-Suomessa ainakaan toistaiseksi.
Kimmo Anttosen mukaan rakennusteollisuus on panostanut vahvasti koronaviruksen torjunnasta tiedottamiseen jäsenyrityksille. Niitä on ohjeistettu selvittämään henkilöstölleen ja alihankkijoilleen turvallisia toimintatapoja, jotta koronan leviäminen estyy ja työmaat voidaan pitää auki myös kriisin pitkittyessä. Työmaiden taukotilojen siivousta on lisätty ja taukoja on porrastettu yhtäaikaisuuden välttämiseksi.
– Tärkeintä on, ettei yksikään työntekijä tule työmaalle sairaana. Koronatapaukset hoidetaan viranomaisten kautta, koska yrityksillä ei ole karanteenin asettamisoikeutta. Viranomainen jäljittää virukselle altistuneet ja määrää karanteenin. Riskiryhmiin kuuluvat voivat pitää vuosilomansa ja pekkaspäivät aikaistettuina eli olla poissa palkallisesti poikkeustoimien nykyiselle takarajalle 13.5.
Työvoimapula ei ole Anttosen mukaan toistaiseksi pahentunut olennaisesti. Hän muistuttaa, että suuri osa ulkomaisesta työvoimasta jäi Suomeen rajojen sulkeuduttua.
– Se auttaa Etelä-Suomen työmaita. Itä-Suomessa ei ole ulkomaista työvoimaa läheskään samassa määrin. Myös rakennustuoteteollisuus on pystynyt jatkamaan toimintaansa. Rakentamista voivat ensimmäisenä haitata Kiinasta, Italiasta ja Espanjasta tulevien materiaalitoimitusten kuten laattojen, kodinkoneiden ja valaisinten viiveet, toteaa Anttonen. Hän toivoo rakennusurakoiden tilaajilta ymmärrystä, jos toimintaedellytykset vaikeutuvat virusongelman pidentyessä tai vakavoituessa.
Rakennusala on tärkeä hyvinvointiyhteiskunnalle
Kimmo Anttonen muistuttaa, että rakennusteollisuus on suomalaiselle hyvinvointiyhteiskunnalle erinomaisen tärkeä toimiala.
– Rakennustuotannon arvo on yli 35 miljardia euroa ja se muodostaa runsaat kuusi prosenttia bruttokansantuotteestamme. Kolmannes rakentamisen investointieuroista palaa suorina veroina yhteiskunnalle ja miljoonan euron investointi tuottaa 15 henkilötyövuotta. Rakennus- ja kiinteistöala kantavat yhteiskuntavastuunsa koronakriisissä ja tarjoavat sen jälkeenkin työtä suoraan sekä välillisesti yli puolelle miljoonalle suomalaiselle.
– Koronakriisin lopulliset vaikutukset rakennusalaan ja koko yhteiskuntaan ovat tuntemattomia. Niitä ei voi suoraan verrata vuoden 2008-2009 finanssikriisiin eikä 90-luvun alun talouslamaan. Vaikutukset riippuvat kriisin kestosta. Jos yhteiskunta saadaan taas käyntiin muutamassa kuukaudessa, jäänevät vaikutukset melko maltillisiksi rakennusalalla, jonka hankkeet ovat pitkäkestoisia.
Valtiolta apua myös toipumisvaiheeseen
– Kriisin talousvaikutuksia määrittää myös toipumisvaihe. Siinä korostuvat valtiovallan oikein kohdennetut elvytystoimet esimerkiksi julkisen talon- ja infrarakentamisen lisäämisellä. Se lieventää koronaviruksen aiheuttamaa työttömyyspiikkiä ja parantaa kuluttajien luottamusta tulevaisuuteen. Koronakriisi järisyttää ihmisten turvallisuustunnetta ja taloutta, eikä suuria hankintoja uskalleta tehdä. Korot pysyvät kuitenkin alhaalla pitkään, mikä tukee omistusasuntojen hankintaa. Asuntokauppalamaa ei saa syntyä. Yksityistä kulutusta on tuettava rohkeasti, koska se muodostaa puolet uudis- ja korjausrakentamisesta.
– Valtiovallalta odotan esimerkiksi varainsiirtoveron tilapäistä poistamista asuntokaupasta. Taloyhtiöille tarvitaan remonttiavustusten nostamista ainakin 10 prosenttiin. Myös julkisen sektorin rakennuskannan korjaamista on tuettava kuntatalouden heikentyessä. Kansallisvarallisuutta ei saa päästää rappeutumaan ja nyt on aika kehittää ja rakentaa heti, kun akuutti koronavirusuhka hellittää, korostaa Kimmo Anttonen.
Rakennusliikkeiden johtajat:
Ei isoja haittoja – ainakaan vielä
Anttosen näkemykset saavat laajalti tukea itäsuomalaisilta rakennusliikkeiden johtajilta. Pääosin he suhtautuvat toistaiseksi maltillisesti tulevaisuuteen, vaikka huoli heijastuu kommenteista. Pahin pulma voi tulla työvoimasta, jos sairastumiset tai karanteenit rajoittavat sen toimintakykyä ja saatavuutta etenkin erikoistöissä. Reserviä ei ole enää saatavissa ulkomailta. Myöhemmin loppuvuodesta ja ensi vuonna saattaa pulmia syntyä urakkakysynnästä ellei poikkeustila laukea.
Suurimpiin ongelmiin joutunevat velkaantuneet, ohuen ja yksipuolisen työkannan yritykset. Pääosin rakennusalan suhdannetilanne on kuitenkin yhä kohtalainen. Eduksi ovat myös pitkäkestoiset projektit ja ainakin järjestäytyneiden yritysten tukeva talousperusta, monipuolinen työkanta ja kotimainen työvoima.
Korjausrakentamiseen erikoistuneen Kumoni Oy:n toimitusjohtaja, Rakennusteollisuuden Itä-Suomen piirin puheenjohtaja Pasi Pitkänen arvelee, että koronaviruspandemian haitat rakennusalalle voivat olla kolmenlaisia. Työnteko työmailla hidastuu ellei jopa seisahdu, jos sairastumiset ja poissaolot kasvavat radikaalisti tai tulee jyrkkiä rajoituksia. Etenkin taloyhtiöt voivat lykätä korjaushankkeitaan ja asuntokauppa hiljentyä pandemian venyessä. Se taas lykkää uudisrakennuskohteita.
– Tilanteen normalisoituminen alkukesästä pelastaisi pahimmalta, vaikka normaalitilaan tuskin päästään ennen ensi vuotta. Toivottavasti rakennusalan yrityskenttä kestää murroksen, koska ala on yhteiskunnallisesti elintärkeä ja rakentamista sekä korjaamista tarvitaan pandemian jälkeenkin. Siksi toivon rakennusalan rahoittajilta sekä urakoiden tilaajilta kärsivällisyyttä ja ymmärrystä. Valtion ja kuntien ei tulisi velkaantumisestaan huolimatta laittaa rakennusinvestointeja jäihin vaan pikemminkin työllisyyden ja elvytyksen nimissä lisätä tai ainakin aientaa niitä.
Lujatalo Oy:n Itä-Suomen aluejohtaja Heikki Jalkanen kertoo, etteivät rakennusurakat ole myöhässä aikatauluistaan eikä pahempia pullonkaulojakaan ole vielä syntynyt.
– Tilanne voi muuttua, jos poikkeustila kestää useita kuukausia. Turvaamme henkilöstön terveyttä tiukoilla hygieenisyysohjeilla, toimiston toimihenkilöiden ja johdon etätöillä sekä sulkemalla työmaat entistäkin tiukemmin ulkopuolisilta. Lisäksi olemme laatineet reservihenkilöjärjestelmän. Jotkin työmaat on jaettu pienlohkoihin, joilla saa työskennellä korkeintaan kaksi henkilöä. Rakennusala ei säästy koronavitsaukselta, mutta selviää, ellei tilanne ajaudu kaaokseksi. Eroja on kuitenkin yritysten kesken kriisin siedossa.
Rakennustoimisto K. Tervo Oy:n toimitusjohtaja Jussi Hämäläinen on luottavainen pärjäämiseen läpi kevään ja kesän, jos tavarantoimitukset ja alihankintatyöt pysyvät aikataulussa.
– Tällaisena poikkeusaikana on suuri merkitys vakaalla eli pitkäkestoisella, monipuolisella ja julkishallinnon tilaamalla työkannalla. Rakentaminen jatkuu koronaviruksen kukistuttuakin, mutta yhteiskunta voi olla silloin erilaisessa tilassa kuin ennen. Normalisoituminen vie aikaa, mutta en usko asuntomarkkinoiden lamaan. Tarvetta on vaikkapa uudenlaisille asumismuodoille. Valtion Asuntorahasto ARAlta toivon paremmin apua vuokra-asuntotuotantoon. Muutenkin valtio on avainasemassa yhteiskunnan elvyttämisessä rakentamisella.
Jalon Rakentajat Oy:n toimitusjohtaja Matti Pätynen on Hämäläisen kanssa samaa mieltä eikä usko rakentamisen pysähtyvän kesäsesongiksi, jollei valtiovalta määrää ulkonaliikkumiskieltoja ja keskeytä kaikkea paitsi välttämättömintä toimintaa. Siihen hän ei optimistina arvioi jouduttavan.
YIT Suomi Oy:n Itä-Suomen aluejohtaja Jani Knuuttilan näkemykset ovat kollegojen linjassa.
– Akuuttia hätää ei ole työmaiden viivästymisestä saati keskeytymisestä, jos tilanne jatkuu pahentumatta eikä kestä loppuvuoteen. Käynnissä olevat hankkeet saamme vietyä loppuun ellei aivan kummallista tapahdu. Uusien hankkeiden aloitukset voivat lykkääntyä, jos poikkeustila venyy pitkään. Työvoiman hyvä omavaraisuus ja monipuolinen työkanta ovat selvä etu tällaisessa tilanteessa. Kriittisin tilanne voi tulla ajan myötä asuntojen uudistuotannossa, toteaa Knuuttila.
Teksti ja kuvat: Ilpo Lommi
Kimmo Anttonen Itä-Suomen aluepäällikkö
