Koronavirusepidemia seisautti palvelusektorin ja vientikysynnän. Rakennusalan toimeliaisuutta elvyttämällä Suomi voi silti yhä ehkäistä pitkäkestoista talouskriisiä. Kunnilla on tärkeä rooli paikallisten rakennuspalveluiden kysynnän ylläpitäjänä, muistuttaa INFRA ry.
”Kunnat voivat pehmentää koronakriisistä aiheutuvaa taloudellista iskua paikallistasolla pitämällä yllä rakennuspalvelujen kysyntää. Kriisin aiheuttaman epävarmuuden keskellä ne tarvitsevat tässä kuitenkin valtion kannustusta ja hyvää esimerkkiä”, INFRA ry:n toimitusjohtaja Paavo Syrjö sanoo.
Valtion tukitoimilla voidaan turvata etenkin kuntien suunnitelmallisten ja tarpeellisten infrahankkeiden toteutumista. Infraa ovat muun muassa väylät ja vesihuoltoverkostot, jotka ovat monin paikoin huonossa kunnossa.
Valtio voi sysätä infratöitä vauhtiin esimerkiksi kuntien rakennusinvestointien käynnistysavustuksilla.
”Avun on hyvä olla luonteeltaan sellaista, että se tulee voimaan tai sitä voi hakea takautuvasti. Näin infran toimintavarmuutta ja palvelukykyä vaarantavaa rakentamisen notkahdusta ei ehdi tulla, vaan kunnat uskaltavat aloittaa ja pitää käynnissä hankkeita normaaliin tapaan”, Syrjö täsmentää.
”Samalla kunnat ehtisivät hyötyä laskevasta suhdanteesta. Esimerkiksi päällysteen hinnasta kolmasosa muodostuu bitumista, jonka hinta on laskenut. Kun sama tilanne oli viimeksi 4–5 vuotta sitten, kunnat eivät lisänneet päällystystöitä toisin kuin valtio. Nyt kaikkien kannattaa olla paremmin hereillä.”
Laajat kerrannaisvaikutukset – kunnilla toiminnan paikka
Kunnat voivat myös itse vaikuttaa siihen, miten pahasti koronakriisi kolhaisee omaa aluetta.
”Kunta voi tukea alueensa yrityksiä esimerkiksi laittamalla saamansa laskut maksuun viivytyksettä. Maksuaikojen venyttäminen on myrkkyä tilanteessa, jossa terveitäkin yrityksiä uhkaa akuutti kassakriisi”, johtaja Kari Muhonen mainitsee.
Pitämällä toimeliaisuutta yllä rakennussektorilla kunnat mahdollistavat hyvinvointipalveluidensa jatkuvuuden. Verojen ja veroluonteisten maksujen osuus on 40–45 prosenttia rakentamiseen sijoitetuista euroista. Parhaimmillaan infraan laitettu veroeuro palautuu yhteiskunnalle moninkertaisena, kun rahat kohdennetaan kohteeseen, joka saa aikaan uusia investointeja.
”Infra-ala on työvoimavaltainen ja työn kotimaisuusaste on erittäin korkea. Aina kun infran rakentamiseen ja kunnossapitoon käytetään miljoona euroa, syntyy keskimäärin 15 työpaikkaa, ja usein kunnan omalle alueelle. Infran toimitusketjussa työllistyy niin infrarakenteiden suunnittelijoita, rakennustuotevalmistajia kuin itse rakentajiakin”, Muhonen päättää.
LISÄTIEDOT:
Paavo Syrjö, toimitusjohtaja
040 560 1803, etunimi.sukunimi(a)infra.fi
Kari Muhonen, johtaja, jäsenpalvelut ja aluetoiminta
0400 943 350, etunimi.sukunimi(a)infra.fi
Katso myös Rakennusteollisuus RT:n viestit kevään kehysriiheen >
