Vietämme juhlavuottamme teemalla ”vastuuta yli vuosisatojen”. Edustamme teollisuutta, jonka tekemisillä on poikkeuksellisen pitkäkestoisia vaikutuksia niin ihmisten, talouden, yhteiskunnan kuin ympäristönkin hyvinvointiin.
Rakennusteollisuus RT:n hallituksen puheenjohtaja Olli Nikula piti avauspuheenvuoron RT:n 100-vuotisjuhlaseminaarissa.
Rakennusteollisuus RT:n katsotaan saaneen alkunsa sata vuotta sitten 28. helmikuuta 1920, kun aikansa suurimmat rakennusliikkeet perustivat Suomen Rakennustyönantajien Liiton.
Nykyisin RT on koko rakennusteollisuuden yhteinen etujärjestö, joka kattaa talon- ja infrarakentamisen, rakennustuoteteollisuuden, katto-, lattian- ja seinänpäällystealat, pintaurakoinnin, LVI-teknisen urakoinnin sekä taloteknisen teollisuuden ja kaupan.
Sata vuotta on lyhyt aika, kun sitä vertaa rakennetun ympäristön historiaan. Suomessa vanhin, tähän päivään säilynyt rakennus on peräisin 1200-luvulta ja vanhin yhä käytössä oleva silta on vuodelta 1777.
Joka viides työssä käyvistä suomalaisista eli noin puoli miljoonaa henkilöä työskentelee kiinteistö- ja rakennusalalla. Vaikka rakennusalakin kansainvälistyy, itse rakentaminen pysyy aina paikallisena toimintana.
Toistasataavuotias Suomi ei ole vielä valmiiksi rakennettu. Uudisrakentamista ylläpitävät etenkin kaupungistuminen ja tarpeiden jatkuva muuttuminen. Painopiste on tosin meilläkin siirtymässä uudisrakentamisesta pysyvämmin korjausrakentamiseen.
Rakennetun ympäristön osuus kansallisvarallisuudestamme on lähes kolme neljäsosaa, joten rakennuksistamme, väylistämme ja verkostoistamme kannattaa pitää hyvää huolta.
Rakennetulla ympäristöllä on keskeinen merkitys myös ilmastonmuutoksen hillinnässä ja luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa. Rakennuksissa käytetään nykyisin yli neljännes kaikesta Suomessa kulutettavasta energiasta, ja ne aiheuttavat 30 prosenttia kasvihuonekaasupäästöistä. Varsinaisen rakentamisen osuus sekä energiankäytöstä että päästöistä on viitisen prosenttia. Lisäksi rakennustoiminta on suurin luonnonvarojen käyttäjä Suomessa.
Lähivuosina edessämme on huikea harppaus, kun Suomi tähtää hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä. Olemme parhaillaan tekemässä yhteistyössä ympäristöministeriön ja kumppaneidemme kanssa omaa vähähiilisyyden tiekarttaamme. Siinä tunnistetaan suurimmat nykyiset päästölähteet, pyritään löytämään tehokkaimmat keinot päästöjen vähentämiseksi ja asetetaan välietapit matkalle vuoteen 2035.
Koska rakennuskantamme uudistuu vain reilun prosentin vuosivauh-dilla, pitkän aikavälin päästövähennys- ja energiansäästötavoitteemme edellyttävät radikaalia muutosta erityisesti jo olemassa olevien rakennusten energiankulutukseen. Energiaa tuhlailevia 60- ja 70-lukujen asuntoja on peruskorjattava nykyaikaisiksi, energiapiheiksi kodeiksi.
Samoin energian osalta on siirryttävä pitkälti uusiutuviin energiamuotoihin, kuten maalämpöön tai aurinkoenergiaan. Uudisrakennuksemmehan tehdään tänä päivänä jo lähes nollaenergiataloiksi, jolloin ne parhaimmillaan tuottavat saman verran energiaa kuin kuluttavat.
Luonnonvaroja säästämme tehostamalla rakentamisen kiertotaloutta. Tässä tärkeässä roolissa on jätteiden hyödyntäminen sekä uusio- ja kierrätysmateriaalien käytön edistäminen. Valmistelemme Rakennusteollisuudessa parhaillaan myös kiertotalouteen liittyviä green deal -sopimuksia, joista ainakin ensimmäinen on tarkoitus saada valmiiksi tämän kevään aikana.
Päästöjen vähentämisessä tulee pitää mielessä, että samalla on otettava huomioon kestävän rakentamisen kaikki muutkin tekijät. Kestävällä rakentamisella tarkoitamme resurssiviisasta rakentamista, joka tuottaa pitkäikäistä ja vähäpäästöistä rakennuskantaa ja infrarakenteita. Näiden energian ja luonnonvarojen kulutus sekä huollon ja korjausten tarve koko elinkaaren aikana on mahdollisimman vähäinen ilman, että tingitään terveellisyydestä, turvallisuudesta tai viihtyisyydestä.
Ne on tehtävä kestämään koko pitkä, usein yli sadan vuoden käyttöikä myös tulevissa, kovenevissa sääolosuhteissa. Ilmastonmuutos rasittaa rakennettua ympäristöä entistä rankemmin, kun esimerkiksi kovat sateet ja tuulet yleistyvät etenkin talvisin. Siksi on olennaista kiinnittää huomiota sekä elinkaarilaatuun että koko elinkaaren aikaisiin kustannuksiin.
Me rakennusteollisuudessa tunnemme oman vastuumme ja haluamme kantaa sen suoraselkäisesti. Parin viime vuosikymmenen aikana olemme tehneet paljon töitä parantaaksemme muun muassa kosteudenhallintaa ja laatua. Tuoreimpana esimerkkinä on kehittämämme eKosteus-verkkokoulutus, joka tulee rakentajien käyttöön loppukeväästä.
Toisin kuin julkisesta keskustelusta voisi päätellä, Suomessa on Euroopan hyväkuntoisimmat asunnot ja meillä on vähiten kosteus- ja homeongelmia. Tieto perustuu Eurostatin tilastoihin ja tuoreimpiin eurooppalaisiin tutkimuksiin.
Vastuullisuus rakentamisessa korostuu myös henkilöstön ja liiketoimintaetiikan suhteen. Vielä kymmenen vuotta sitten työturvallisuus oli heikko kohtamme ja harmaa talous alamme pimeä piste. Näissä on kuluvalla vuosikymmenellä saavutettu huomattavia edistysaskeleita, jotka ovat herättäneet kansainvälistäkin kiinnostusta. Keskeistä on ollut yhteistyö viranomaisten, Rakennusliiton ja muiden sidosryhmien kanssa.
Vastaavasti kiinteistö- ja rakentamisalan digitalisaatiota olemme vauhdittaneet valtiovallan kanssa yhteisenä rintamana.
Jatkossakin haasteet ovat aivan liian monimutkaisia ja mittavia kenenkään ratkaistavaksi yksin. Ne vaativat laaja-alaista vuoropuhelua ja tiivistä yhteistyötä sekä kiinteistö- ja rakennusalan eri osapuolten, kuten rakennuttajien, suunnittelijoiden, tuoteteollisuuden, urakoitsijoiden ja kiinteistönpidon kesken että julkisihallinnon ja asiantuntijoiden kanssa.
Näin vaalimme luonnonympäristöä sekä kehitämme entistäkin parempaa elinympäristöä ihmisille ja toimintaympäristöä elinkeinoelämälle pitkälle tulevaisuuteen.
Olli Nikula
Rakennusteollisuus RT:n hallituksen puheenjohtaja
