Satavuotiasta Rakennusteollisuus RT:tä juhlittiin 28. helmikuuta seminaarissa, jossa pureuduttiin ajankohtaisiin, koko rakennettua ympäristöä koskettaviin teemoihin. Toinen iltapäivän pääaiheista oli maankäyttö- ja rakennuslain uudistus, joka on hallituskauden merkittävin yksittäinen lakihanke. Se määrittää ne reunaehdot tuleville vuosikymmenille, joilla Suomessa kehitetään eläviä kaupunkeja, rakennetaan asuntoja, liike- ja toimitiloja sekä liikenneväyliä. Aiheesta käytyä paneelikeskustelua pohjustettiin niin lain valmistelijan kuin rakentajankin näkökulmista.
Ympäristöministeriön rakennetun ympäristön osaston ylijohtaja ja MRL-työryhmän puheenjohtaja Teppo Lehtinen peilasi MRL-uudistusta käsittelevässä puheenvuorossaan mennyttä ja tulevaa; hän muistutti, että Suomen ensimmäinen asemakaavalaki on astunut voimaan vuonna 1932 ja sen jälkeen sitä on laajamittaisesti uudistettu vain pariin otteeseen. Edellinen uudistus tehtiin 20 vuotta sitten, jonka jälkeen lakiin on tehty vain yksittäisiä, täsmätarpeisiin vastanneita muutoksia.
Näin ollen lakia uudistava työryhmä on paljon vartijana, sillä uudistustyössä huomioitavia kokonaan uusia tekijöitä on useita. Niistä merkittävimpiä ovat esimerkiksi ilmastonmuutos, digitalisaatio, kaupungistuminen ja liikkumisen murros. Myös kansalaisosallisuuden vahvistumisella on tärkeä rooli.
Lehtinen kävi läpi MRL-uudistuksen kannalta keskeisiä hallitusohjelmakirjauksia. Niiden mukaan muun muassa kuntien kaavamonopoli ja kaavahierarkia tullaan säilyttämään ja kuntien maapolitiikkaa vahvistetaan. Kaavaprosessien sujuvoittaminen on niin ikään työlistan kärjessä, mutta esimerkiksi alueiden käytön laillisuuden valvonta halutaan säilyttää viranomaistoimintana vähintään nykyisellä tasolla. Lisäksi hallitusohjelmaan on kirjattu, että ilmastonmuutos otetaan huomioon niin kaavoituksessa, rakentamisessa kuin rakennuskannan ylläpidossakin, ja että yhdyskuntarakenteen tulee tukea kestävää liikkumista ja ilmastonmuutokseen sopeutumista.
Toimintaympäristön muutoksesta puhuessaan Lehtinen painotti digitalisaation merkitystä ja siihen liittyen etenkin digitaalisen kaksosen luomista koko Suomesta. Sen myötä kaikki kaavat olisivat digitaalisia ja skaalautuvia, ja rakennuskannasta olisi olemassa tietomallit. Onnistuneesti toteutuessaan ne tulevat tukemaan markkinoita kaikissa rakentamisen toiminnoissa.
Rakennusalan kärkiä MRL-uudistukseen
SRV:n toimitusjohtaja Saku Sipola latasi keskusteluun rakennusalan odotuksia MRL-uudistusta kohtaan. Sipola oli tyytyväinen asetettujen tavoitteiden laajuuteen, mutta sanoi suoraan olevansa skeptinen niiden toteutumisen suhteen. Hän epäili taipumuksen vanhan säilyttämisen olevan liian vahvaa. Lehtinenkin ennakoi omassa esityksessään, että aivan jokaista tavoitetta ei välttämättä saavuteta ja kokonaisuudistuksessa ei lopulta ole kysymys kovinkaan mittavasta harppauksesta, vaan varsinaista määränpäätä tullaan lähestymään asteittain.
Sipola korosti nykyisen, vielä voimassa olevan lain olevan auttamattomasti vanhentunut maailmassa, joka muuttuu koko ajan nopeammin.
”Voisi sanoa, että laista huolimatta isossa osassa kaupunkeja eri viranomaisten välinen yhteistyö toimii usein oikein hyvin. Kaupungit, tai edes kaupunginosat, eivät kuitenkaan ole veljiä keskenään. Mielestäni tässä uudistuksessa yksi tärkeimmistä seikoista onkin se, että sillä tullaan hitsaamaan tietty minimitaso yhteistyölle”, hän huomautti.
Sipola kannusti panelisteja pohtimaan ennen kaikkea sitä, pystytäänkö näin laajaa kokonaisuudistusta ylipäätään viemään kerralla eteenpäin. Myös yleiseen jatkokeskusteluun hän halusi nostaa kolme erityistä teemaa, joista ensimmäinen liittyi kaavoituksen ja rakennusvalvontojen rooliin. Hän totesi nykyisen, monitasoisen kaavoitusmallin jättävän lopputulokseen liian monta peukalonjälkeä, jotka puolestaan voivat peittää alleen kaavoitushankkeen alkuperäisen tavoitteen.
Myös valitusmekanismin tarkastelu liittyy Sipolan mielestä olennaisesti sekä kaavoitusprosessin tehostamiseen että sen myötä myös koko MRL-uudistukseen.
”Valitusoikeuden rajaamisessa tulemme väistämättä törmäämään perustuslakiin, niin kuin nykyään aivan kaikessa. Jos vaihtaa kengännauhat mustista ruskeisiin, niin sekin on perustuslain vastaista. Mutta meillä on naapurimaa Ruotsi, jossa kaavoitukseen liittyvä regulaatio on suurin piirtein samanlaista kuin suomessa, mutta siellä kaavavalitukset pystytään käsittelemään huomattavasti sujuvammin.”
Kolmantena teemana hän nosti esiin rakentamiseen liittyvät vastuukysymykset, joita MRL-uudistuksessa ollaan laittamassa uuteen uskoon. Hän totesi, että vaikka pääurakoitsijalla tuleekin olla päävastuu itse rakennusurakasta, se ei voi olla vastuussa koko rakentamisen ketjusta, alkaen tilausvaiheesta rakennuksen käyttöön ja ylläpitoon saakka. Hän huomautti kärjistäen, että jos tilataan ja suunnitellaan Opel-tason koulu, urakoitsija ei voi tuottaa Mersu-laatua.
Saku Sipola päätti oman puheenvuoronsa panelisteille esittämäänsä kysymykseen:
”Syntyykö teidän näkemyksenne mukaan tällä nykyprosessilla, parlamentaarisessa valmistelussa, sellainen kokonaisuudistus, joka oikeasti sujuvoittaa ja tehostaa yhteiskunnan toimintaa rakennetussa ympäristössä?”
Katso myös
MRL-uudistus päättäjäpaneelin puitavana
