Rakennusteollisuus RT:n satavuotisjuhlaseminaarin teema ”vastuuta yli vuosisatojen” inspiroi tilaisuudessa puhuneita poliitikkoja ja rakentamisen asiantuntijoita. Rambollin Markku Moilasen pitämässä keynote-puheenvuorossa sekä siihen liittyvissä kommenteissa pureuduttiin erityisesti niihin haasteisiin ja vaatimuksiin, joita rakennusala kohtaa koko ajan nopeammin muuttuvassa maailmassa ja etenkin ilmastonmuutoksen edetessä.
Ramboll-konsernin operatiivinen johtaja ja Ramboll Finland Oy:n hallituksen puheenjohtaja Markku Moilanen lähti puheenvuorossaan liikkeelle YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden määritelmällä, jonka mukaan päämääränä on tehdä maailmasta kaikille parempi paikka elää. Hän niin ikään siteerasi Brundtlandin kestävän kehityksen komission määritelmää: kestävä kehitys tyydyttää nykyhetken tarpeet vaarantamatta tulevien sukupolvien kykyä vastata omiin tarpeisiinsa. Moilasen näkemys on, että rakentamisessakin näihin tavoitteisiin päästään ainoastaan saavuttamalla tasapaino ekologisen, taloudellisen sekä sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden välillä.
Ekologista tasapainoa tavoitellessaan rakennusalan tulee huomioida ilmastonmuutos sekä sen vaikutukset koko rakennettuun ympäristöön. Suomessa se näkyy muun muassa leutoina talvina, runsaina sateina ja tulvina, muualla maailmassa esimerkiksi ennen kokemattomana kuumuutena. Myös kaupungistumisen megatrendi tuottaa jatkuvasti uusia haasteita rakentajille. Jo nyt yli puolet maailman ihmisistä asuu kaupungeissa. Vuoteen 2050 mennessä kaupunkilaisten määrä nousee yli 70 prosenttiin.
Kaupungit kuluttavat 2/3 maailman energiasta, ja vastaavasti tuottavat CO2-päästöjä vielä sitäkin enemmän, noin 70 prosenttia koko maailman päästöistä. Voimakas kaupungistuminen vaikuttaa niin ikään liikkumiseen, jonka Moilanen huomauttaa olevan yhä enenevässä määrin seisomista: maailman kymmenessä ruuhkautuneimmassa kaupungissa työmatkaajat hukkaavat peräti 65 tuntia vuodessa pelkkään odottamiseen.
Moilanen ei kuitenkaan koe, että nämä vallitsevat olosuhteet olisivat uhka rakennusteollisuudelle, vaan mahdollisuus. Hän toi esityksessään esiin dataa, jonka mukaan 39 prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä syntyy rakennetussa ympäristössä. Siitä noin neljäsosa koostuu itse rakennuksiin sitoutuneista päästöistä, eli rakennusmateriaaleista ja rakentamisesta. Huomattavasti suurempi osuus on rakennusten käytön aikaisilla päästöillä, kuten lämmityksellä, jäähdytyksellä, valaistuksella ja muulla laitteistolla. Fakta, jossa Moilanen aivan erityisesti näkee tuhannen taalan paikan rakennusteollisuudelle on se, että kaikesta maailman kiinteästä jätteestä hyvin merkittävä osuus on peräisin rakennusmateriaaleista.
Moilanen toi pelkästään Helsingin seudulta esiin monia kannustavia esimerkkejä aiheesta. Yksi kunnianhimoisimmista lienee Kallion Lyyra-korttelin työmaa, jossa purkujätteestä saadaan kierrätettyä yli 90 prosenttia. Infra-alalla on nähty hienoja ratkaisuja maamassojen hyödyntämisessä. Yhtenä osoituksena tästä on Jätkäsaari, jota parhaillaan rakennetaan Länsimetron massoilla. Moilanen kertoi myös Helsingin Kruunusiltojen rakennushankkeesta, jossa CEEQUAL-luokitustyökalun avulla on pystytty hakemaan kestävän kehityksen mukaisia ratkaisuja, jotka kunnioittavat ympäröivää meriympäristöä hankkeen elinkaaren kaikissa eri vaiheissa. Samalla alalle on luotu uusi tapa hyödyntää kokonaiskestävyyden arviointia isoissa infrastruktuurihankkeissa. Käytännössä siis massojen optimoinnista saa suoraan myös taloudellista hyötyä.
SWOT-analyysi rakennusalan globaaleista trendeistä
Markku Moilanen on asetellut rakennusalaan liittyvät trendit nelikenttään, jossa hän jaottelee niiden vahvuudet, heikkoudet ja uhat, mutta ennen kaikkea niiden merkittävimmät mahdollisuudet. Uhkina hän näkee alan kansainvälisen kilpailun ja globaalin taantuman. Heikkouksia ovat esimerkiksi alhainen tuottavuus, arvoketjun pirstoutuminen, puutteelliset standardit sekä yhteistyön puute. Vahvuuksiin hän on sen sijaan listannut globalisoituvat markkinat, kysynnän määrän, työvoiman globaalin saatavuuden ja työturvallisuusagendan.
Suurimman painoarvon hän antaa mahdollisuuksille, jotka tarjoavat uusia liiketoimintamahdollisuuksia rakennusalan yrityksille. Niiden joukossa ovat urbanisaatio ja kaupungit, uudet sopimusmallit, automaatio sekä rakennusten, infran, liikkumisen, energian ja ICT:n integraatio. Kaikilla näillä on kytkös kestävään kehitykseen.
”Nämä kaikki tarjoavat meille mahdollisuuksia tehdä liiketoimintaa ja hyvää tulosta, ja luovat samalla hyvää elinympäristöä ekologiset asiat huomioiden”, hän totesi.
Tutkitusti nimittäin myös asiakkaat edellyttävät rakentamiselta kestävän kehityksen periaatteita. Moilanen muistutti parin vuoden takaisesta World Green Building Trends -tutkimuksesta, jonka mukaan kaikkein tärkein tekijä ekologisen rakentamisen käynnistymisessä on nimenomaan asiakkaiden vaatimus. Sen lisäksi tärkeimpien ajureiden kärkikolmikkoon mahtuvat myös ympäristöön liittyvät määräykset ja lainsäädäntö sekä rakennusten terveellisyys. Esimerkiksi alan toimijoiden oma maine vihreinä rakentajina oli listalla vasta sijalla kymmenen.
Matkalla kohti vähähiilisiä kaupunkeja
Rakennettuun ympäristöön liittyy paljon alan ulkopuolelta asetettuja tavoitteita. Markku Moilanen nosti puheenvuorossaan esiin etenkin kaupunkikohtaiset tavoitteet hiilineutraaliuden saavuttamiseen. Helsingin on tarkoitus päästä maaliin vuonna 2035. Kööpenhamina haluaa olla ensimmäinen, sen tavoite on olla hiilineutraali jo viiden vuoden kuluttua. Yhdysvalloissa tavoitteissa on runsaasti hajontaa, esimerkiksi New Yorkilla on tähtäimessään vuosi 2050. Moilanen kuitenkin huomautti, että pitkänkin aikavälin tavoitteet ovat parempia kuin niiden sivuuttaminen kokonaan.
Kuten monessa muussakin kaupungissa, myös Helsingissä on laadittu tiekartta tavoitteiden saavuttamiseksi. Fokus on erityisesti kestävissä liikenneratkaisuissa, rakennusten energiatehokkuudessa ja puhtaassa energiantuotannossa. Lisäksi Helsingin tavoitteena on vähentää omien hankintojensa päästöjä ympäristökriteerien avulla, esimerkiksi rakennusmateriaaleissa, ruokapalveluissa ja ICT-laitteissa. Kaupunki luo myös alustoja ja mahdollisuuksia Smart & Clean -liiketoiminnan kehittämiselle.
Moilanen näkee paljon hyvää eri kaupunkien itselleen laatimissa tavoitteissa, mutta peräänkuuluttaa vielä enemmän yleistä keskustelua aivan konkreettisista keinoista, joilla ne tullaan saavuttamaan. Tähän keskusteluun hän toivoo aktiivista osallistumista kaikilta mahdollisilta osapuolilta, alkaen poliittisista vaikuttajista ja päättäjistä suunnittelijoihin ja rakentajiin saakka.
”Meidän tulee pitää huolta siitä, että rakennusalan yritysten toiminta on kannattavaa. Jos yrityksellä menee huonosti, kestävän kehityksen mukaiset arvot jäävät aina viimeiseksi. Jos meillä menee hyvin, meillä on varaa tehdä siihen liittyviä asioita oikein. Tähän me tarvitsemme yhteistyötä, ei ainoastaan alan toimijoiden kesken, vaan myös muita yhteiskunnan osa-alueita tarvitaan mukaan. Alkaen siitä, että poliittisten päättäjien tulee tehdä sellaisia ratkaisuja, joilla on mahdollista tehdä hyvää rakentamista. Sen myötä voimme omasta puolestamme luoda kestävän kehityksen perusteet myös tuleville sukupolville”, Moilanen summaa.
Katso myös:
Poliittinen, akateeminen ja yrityselämän näkökulma Markku Moilasen puheenvuoroon
