Työllisyyden lisääminen ja työllisyysasteen nostaminen ovat tämän hallituksen tärkeimmät tavoitteet. Liikenteeseen liittyvät suuret investoinnit sekä vastaisivat osaltaan hallituksen ilmastotavoitteisiin että toisivat kaivattuja työpaikkoja.
Päätöksiä Turun tunnin junan ja Suomi-radan osalta tarvitaan nopeasti. Esimerkiksi investoinnit pääradan rakentamiseen tuottaisivat työtä kymmenessä vuodessa yhteensä yli 65 000 henkilölle, jos hallitus tekisi päätöksen nopean yhteyden kehittämisestä Tampereelta pääkaupunkiseudulle. Työpaikkoja syntyy suunnitteluun ja rakentamiseen, mutta sen lisäksi toimivat liikenneyhteydet lisäävät työpaikkaliikenteen sujuvuutta ja helpottavat suomalaisten arkea. Raideyhteyksien varrelle rakentuva ympäristö tuo ihmisten ulottuville lisää työpaikkoja, asuntoja ja palveluita.
Hallitusohjelman kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden toteuttaminen vaatii päätöksiä. Raideliikenteeseen investoiminen olisi Suomen tulevaisuuden liikennepäästöjen pienentämisen kannalta ensiarvoisen tärkeää.
Euroopan komissio julkisti joulukuussa EU:n uuden ilmasto- ja ympäristöohjelman Green dealin, jonka mukaan ”merkittävä osa nykyisestä tieliikenteen 75 prosentin maaliikenneosuudesta tulisi siirtyä raiteille tai vesiväylille”. Tämä vaatii selkeitä päätöksiä isoista raideinvestoinneista, jotta Suomen raideliikenneverkko saadaan niin laajaksi, että se pystyy kilpailemaan kumipyöräliikenteen kanssa nopeudessa, sujuvuudessa ja käytettävyydessä.
Ensimmäinen askel on otettava nopeasti, että helmikuussa 2020 päättyvään hakuun ehditään. Nykyisen haun jälkeen Suomen on seuraavan kerran mahdollista hakea tukea raideliikennehankkeisiinsa vuonna 2021 avautuvasta Verkkojen Eurooppa CEF -hausta, johon Euroopan komission on ehdottanut noin 30:a miljardia euroa. Komission ehdotus on osa EU:n 2021 – 2027 budjettikautta.
Suomessa ollaan liikenne- ja viestintäministeriön johdolla parhaillaan valmistelemassa 12-vuotista valtakunnallista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa, joka pitäisi saada valmiiksi vuoden 2021 ensimmäisen puoliskon aikana. Suunnitelma tullee sisältämään hankkeita, joihin CEF-välineestä voitaisiin hakea tukea. Vaikka CEF-haku on useampivuotinen, jaettaneen suurimmat tuet kauden ensimmäisissä hauissa. Liikennejärjestelmäsuunnitelmaa tehtäessä onkin varmistettava, että valmiutemme hakea tukea CEF-välineestä heti vuonna 2021 ovat olemassa.
Suomen ei kannata jättää käyttämättä näitä mahdollisuuksia. Meillä on lähes valmiita hankesuunnitelmia liittyen isoihin ratahankkeisiin. Suunnitteluun on mahdollista saada 50 prosentin tuki EU:lta ja rakentamiseenkin jopa 30 prosenttia. Nyt on aika tehdä päätöksiä ja vauhdittaa Suomi 2020-luvulle.
Jyri Häkämies
toimitusjohtaja
Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Aleksi Randell
toimitusjohtaja
Rakennusteollisuus RT
Juho Romakkaniemi
toimitusjohtaja
Keskuskauppakamari
