Skanska Talonrakennus Oy:n Väli-Suomen alueyksikön johtaja Noora Sokeroa, 43, on perustellusti rakennusalan uuden ajan uraauurtava johtaja. Hän on naisena edennyt lähes sadan työntekijän yksikön johtajaksi kansainvälisessä suuressa rakennusalan konsernissa puolenkymmenen uravaiheen kautta. Se kertoo tavoitteellisuudesta, johtajakyvyistä ja vahvasta omistautumisesta alalle.
Noora Sokero ei ole pyrkinyt etenemään miehisellä toimialalla ”hyvänä jätkänä” eikä toisaalta tasa-arvoon vedoten. Hän on työskennellyt uutterasti omana itsenään ihmisläheisellä, tiimikeskeisellä johtamisella arvostaen ympäristö- ja työturvallisuusasioita laadukkaan rakentamisen ohessa. Sokerolle pehmeät arvot ovat tärkeitä, mikä ei liene vieläkään valtavirta rakennusalalla.
– Haluan antaa jokaiselle taustoista riippumatta mahdollisuuden tehdä työnsä hyvin ja turvallisesti sekä onnistua ja kehittyä tehtävässään. Olen saanut Skanskalla mahdollisuudet kehittyä johtajana säilyttäen perusarvoni. Se on pitänyt minut skanskalaisena kaksi vuosikymmentä ja pitää varmaan jatkossakin.
– Kukaan ei saa joutua syrjityksi työssään, vaikkei olisi ”samaan muottiin valettu” kuin muut. Aamulla pitää olla mukava lähteä töihin eikä työympäristö saa olla epämiellyttävä saati turvaton. Uskon tiimityöhön eli yhdessä tekemiseen. Se on tehokasta ja taloudellisesti tuottavaa, kun kaikki toimivat yhteisten tavoitteiden eteen. Työn tulostenkin pitää silloin jakautua oikeudenmukaisesti.
– Minulla oli pitkään haaveena päästä rakennusliikkeen tulosyksikön johtajaksi eli asemaan, missä voin toteuttaa johtamisfilosofiaani ja hyviksi toteamiani käytäntöjä sekä kehittää omaa tiimiä yhä parempiin tuloksiin. Siihen olen ilokseni päässyt. Toivottavasti uusia tavoitteita ja haasteita on tulevaisuudessakin. Nykyinen työni niveltyy kohtuullisesti perhe-elämään. Minulle perhe on ykkösenä, vaikka olen vahvasti työ- ja tavoitesuuntautunut, kertoo Noora Sokero.
Rakennusala tuli verenperintönä
Hänelle tuli rakentaminen veriin jo lapsena rakentaja- ja yrittäjäisänsä työmailla. Valmistuttuaan rakennusinsinööriksi Tampereelta Noora Sokero ei pyrkinyt heti esimiestehtäviin. Hän aloitti Skanskalla Jyväskylässä vuonna 2000 asuntomyynnissä ja -markkinoinnissa. Sen jälkeen ura eteni projekti-insinööriksi, asuntokohteiden suunnittelun ohjaustehtäviin sekä laatu- ja kehityspäälliköksi. Kansainvälistä työkokemusta tuli pohjoismaisessa kehitysprojektissa asuntotuotannon vakioimiseksi.
Ennen nimitystään Skanskan Jyväskylän tulosyksikön johtajaksi vuoden 2018 alussa ja Väli-Suomen tulosyksikön johtajaksi 2019 Noora Sokero toimi hankekehityspäällikkönä Jyväskylän Kankaan alueen asunto- ja toimitilahankkeiden kehittämisessä. Seuraavaa askeltaan urakierrossa hän ei ole suunnitellut.
Tuorein ilonaihe oli Skanska Talonrakennus Oy:n Väli-Suomen alueyksikön voitto Talonrakennusteollisuus Itä-Suomen työturvallisuuskilpailussa.
– Aiemminkin meille on tullut mitalisijoja. Menestys ei ole sattumaa, sillä olemme pitkäjänteisesti ja määrätietoisesti panostaneet työturvallisuuden ja -hyvinvoinnin kehittämiseen. Se ei koske vain omia työntekijöitämme vaan myös alihankkijoita ja tavarantoimittajia. Olemme ottaneet heidätkin mukaan turvakoulutusohjelmaamme. Siinä on suuressa roolissa paitsi itsestä myös työkavereista huolehtiminen. Työturvallisuus on jokaisen asia, korostaa Sokero.
Ympäristövastuun kasvu kuuluu rakennusalallekin
Hän näkee positiivisena asiana rakentamisen hiilijalanjäljen pienentämisen uudella vuosikymmenellä yhteiskunnan säädöksin ja markkinoiden paineessa.
– Nykyrakentajien on jätettävä seuraaville sukupolville hyvä ja terveellinen asuinympäristö. Rakentamisen ja rakennusten elinkaaren aikaista hiilijalanjälkeä voidaan pienentää laadun ja käytettävyyden kärsimättä. Rakentaminen on siitä hieno toimiala, että työn jälki näkyy pitkään elinympäristössä. Siksi siitä pitää kantaa suuri vastuu. Tässäkin uskon Skanskan olevan edelläkävijä Suomessa ja kansainvälisesti.
Korkonilkkureilla työmaiden ulkopuolella toisinaan kävelevä alle 160-senttinen sirorakenteinen Noora Sokero kertoo, ettei ole juurikaan joutunut sukupuolisyrjinnän tai huonon käytöksen kohteeksi työurallaan.
– Nuorena tuli joitakin itsetunnon ”testejä” työmailla, mutta asiallisella jämäkkyydellä selvisin silloin ja selviän edelleen. Minun ei ole tarvinnut ryhtyä äijämäiseksi käytökseltäni tai olemukseltani. Olen tottunut tulemaan miesten kanssa hyvin toimeen ja minuunkin suhtaudutaan käsittääkseni mutkattomasti.
– Kannustan naisia lisää rakennusalalle. Täällä voi pärjätä osaamisella ja uutteruudella siinä kuin muillakin toimialoilla. Palkkataso on kohtalaisen hyvä ja siihen voi itse vaikuttaa. Alalla on mahdollisuus kehittyä ja edetä kykyjensä mukaan. Työ on vaihtelevaa ja sopivan haastavaa eikä työvälineiden ja -olojen kehityttyä niin rankkaakaan kuin entisaikoina, sanoo Noora Sokero.
Harrastuksiksi ja työelämän ulkopuolisiksi ydinasioiksi hän kertoo perheen eli aviomiehen ja kaksi lasta, liikunnan koiran kanssa, lukemisen, alppihiihdon ja kuntoilun muun muassa kahvakuulilla. Ne pitävät elämänmenon tasapainossa sekä henkisessä ja fyysisessä kunnossa.
Teksti: Ilpo Lommi
