Talonrakennusteollisuuden Itä-Suomen piirin työturvallisuuskilpailun tulostaso nousi jälleen korkeaksi. Suurista konserneista ykköseksi nousi Skanska Talonrakennus Oy ennen NCC Suomi Oy:tä. Pienten ja keskikokoisten yritysten voiton uusi Savon Laaturakentajat Oy ennen Rakennustoimisto K. Tervon Kuopion tytäryhtiötä ja Jalon Rakentajat Oy:tä. Erityispalkinnon työturvallisuustason suurimmasta kohentamisesta viime vuodesta sai Jalon Rakentajat Oy.
Työmaakilpailuissa konsernisarjassa sai perustus-/runkotyömaan ykköspalkinnon Lujatalo Oy:n Kiinteistö Oy Viestikatu 7 Tower. Parhaan sisävalmistustyömaan voitto meni YIT Suomi Oy:n As Oy Joensuun Knallille. Korjausrakennustyömaiden ykkönen oli NCC Suomi Oy:n Osmajoentie 75 Varkaudessa.
Pk-yritysten paras perustus/runkotyömaa oli Rakennusliike Soimu Oy:n As Oy Joensuun Vallinporras. Sisävalmistustyömaiden ykköseksi nousi viime vuoden tapaan Maalaus ja Saneeraus Konttinen Oy:n Kuopion pääkirjaston korjausurakallaan. Korjaustyömaiden sarjan voitti Rakennustoimisto K. Tervon kohde Joensuun Kodit Hiiliruukinkatu 7.
Työturvallisuuskilpailun tulokset mittasi Itä-Suomen Aluehallintoviraston työsuojelun vastuuyksikkö. Kriteereinä olivat muun muassa tapaturmattomuus, työturvallisuusjohtaminen, turvallisuustoimet kuten suojavarusteiden ja -välineiden käyttö, riskien ennakkotorjunta sekä työmaiden siisteys ja järjestys.
Skanska kiri kultaan – pitkäjänteinen systemaattinen turvallisuustyö toi tulosta
Voittoisalta Skanskalta oli mukana kilpailussa kaksi työmaata Kuopiosta: Technopolis Microkatu 1 RV9-rakennus ja Niiralan Kulma Hatsalankatu 37 asuin- ja toimistorakennus. Yrityksen turvallisuuspäällikkö Matti Eronen iloitsi ykkössijasta.
Skanska Talonrakennus Oy voitti Itä-Suomen työturvallisuuskilpailun konsernisarjan. Ykköspalkinnon vastaanottivat (vas.) vastaava työnjohtaja Riku Parkkinen, työsuojeluvaltuutettu Veli-Matti Nikkinen ja varatyösuojeluvaltuutettu Jukka Aaltosalmi.
– Tämä on ollut hyvä turvallisuusvuosi. Kuopion työmaillamme ei sattunut yhtään työtapaturmaa. Emme silti tehneet mitään normaalista poikkeavaa tai erityistä. Onnistuminen on pitkäaikaisen määrätietoisen, kokonaisvaltaisen ja suunnitelmallisen turvallisuustyön tulosta.
– Esimiesten kuten vastaavien työnjohtajien, työpäälliköiden ja työmaainsinöörien merkitys on suuri, Heidän tehtävänään on tinkimättömän turvallisuuskulttuurin juurruttaminen alaisille ja aliurakoitsijoille. Myös turvallisuusauditointimme ja toimintajärjestelmämme ovat menestyksen takana, korosti Eronen. Hän peräänkuulutti tavarantoimittajien kuten elementtien tuojien perehdyttämistä työmaaturvallisuuteen.
Skanskan Väli-Suomen tulosyksikön johtaja Noora Sokero muistutti, että koko henkilöstön asenne on kehittynyt työturvallisuutta arvostavaksi. Se luo esimerkkiä myös aliurakoitsijoille.
– Toiminta työturvallisuuden eteen alkaa joka päivä alusta. Johdon toimenpiteistä ja kannustamisesta huolimatta lopullinen tulos syntyy työmailla. Ne ovat erilaisia ja olosuhteet muuttuvat jatkuvasti.´Tämän takia kaikkien pitää olla koko ajan valppaana ja huolehtia, että jokaisella on ajantasainen tieto työoloista. Tarjoamme työturvallisuuskoulutusta aliurakoitsijoillekin esimerkiksi verkkokoulutuksella.
– Skanskan merkittävin työturvallisuuspanostus viime vuosina on LIFE Minä välitän -ohjelma. Se haastaa jokaista skanskalaista miettimään rooliaan turvallisuuden kehittämisessä ja välittämisen kulttuurin lisäämisessä. LIFE-henki tarkoittaa muun muassa työkavereista välittämistä. Työturvallisuuden oivalluttamisella korostamme, miten tärkeää on, että jokainen sisäistää omakohtaisesti turvalliset toimintatavat, tähdensi Noora Sokero.
Savon Laaturakennus Oy:n vastaava työnjohtaja Simo Hentelä kertoi yrityksensä järjestävän kuukausittain omia työturvallisuuskilpailuja yksiköilleen ja työmailleen.
– Sekin on kirittänyt tapaturmattomuuteen. Lisäksi työmenetelmiä on kehitetty niin, että riskialttiit tehtävät pyritään eliminoimaan ennakolta ja tekemään turvallisemmissa oloissa. Esimerkiksi telinetöitä valmistellaan maassa mahdollisimman paljon. Työvaiheiden alussa otetaan aina turvallisuusasiat esille, turvallisuuspuutteet korjataan heti sekä suojavarusteita hankitaan ja niiden käyttöä valvotaan.
Pienten ja keskisuurten rakennusyritysten sarjan ykköseksi tuli viime vuoden tapaan Savon Laaturakennus Oy. Palkinnon noutivat vastaava työnjohtaja Simo Hentelä (vas.) ja toimitusjohtaja Jukka Rissanen.
Pk-yrityssarjan kakkoseksi yltäneen ja parhaan korjausrakentamistyömaan palkinnon saaneen Rakennustoimisto K. Tervon tuotantojohtaja Martti Piiroinen piti hyvää menestystä sekä nollaa työtapaturmaa yrityksen vankan turvallisuuskulttuurin tuloksena.
– Turvallisuusasiat ovat syventyneet jokapäiväiseen toimintaan läpi konsernin kaikille henkilöstötasoille. Tänä vuonna otimme käyttöön Congrid-työmaahallintajärjestelmän, joka tukee työturvallisuutta tehostamalla nopeaa, konkreettista ja täsmällistä puuttumista havaittuihin virheisiin.
Myös rakennustoimiston Kuopion tytäryhtiön toimitusjohtaja Teemu Räsänen alleviivasi suunnitemallisuuden ja hyvän ennakoinnin merkitystä hankalienkin työvaiheiden turvallisuuden maksimoinnissa. Tärkeää on ottaa aliurakoitsijat mukaan turvallisuustyöhön.
Joensuun Kodit Hiiliruukinkatu 7:n työmaan vastaava mestari ja yrityksen työpäällikkö Harri Huohvanainen korosti yhteen hitsautuneen, hyväasenteisen työporukan merkitystä.
– Viime kädessä turvallisuus samoin kuin työn jälki eli laatu ovat työntekijöiden käsissä. Uudet työntekijät on perehdytettävä hyvin ja opastettava heille turvallisuusasiat sekä siisteyden merkitys. Kokeneilla työntekijöillämme se on rutiinia eikä unohdu reippaissa urakkatöissäkään.
Jalon Rakentajat Oy:n työpäällikkö Mika Paavilainen piti ydinasiana päivittäistä työturvallisuudesta muistuttamista ja sen vaatimista, koska itsestäänselvyydet ja tottumukset ovat riskejä. Hän tähdensi esimiesvastuuta nopeassa puuttumisessa riskeihin ja puutteisiin.
– Viitenä työvuotenani Itä-Suomessa on edistytty isoin askelin työmaiden turvallisuudessa ja siisteydessä. Etelä-Suomeen verrattuna on silti vielä parantamista. Työturvallisuus, tuottavuus ja laatu kulkevat käsi kädessä. Turvallisuudessa on onnellakin osuutensa, mutta se on ansaittava eli turvallisuuden edellytykset pitää olla moitteettomia. Jos jotain kaikesta huolimatta sattuu, seuraukset ovat silloin yleensä lievemmät, korosti Paavilainen.
Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 – Itä-Suomessa yhä parannettavaa
Talonrakennusteollisuuden Itä-Suomen piiri ja Aluehallintovirasto järjestävät ensi vuonnakin työturvallisuuskilpailun pienillä muutoksilla. Rakentajayritykset, työntekijöiden Rakennusliitto ja Aluehallintovirasto pitävät sen jatkamista tärkeänä. RT Itä-Suomen aluepäällikkö Kimmo Anttosen mukaan kilpailussa, todellisessa työelämässäkään, ei ole vielä saavutettu täydellistä turvallisuutta.
– Kovana tavoitteenamme on ensi vuonna jäsenyrityksissämme nolla tapaturmaa. Vielä ei siihen ole päästy, mutta olemme lähestyneet tavoitetta. Jospa 2020 yltäisimme siihen tai ainakin hyvin lähelle.
Anttonen muistutti, ettei loistava tulos kilpailussa ja tapaturmaton vuosi takaa menestyksen jatkumista. – Onnistumiseen on panostettava jatkuvasti, koska henkilöstö, aliurakoitsijat, olosuhteet, työmaat ja -menetelmät muuttuvat. Muutokset voivat olla työturvallisuusasioissa riski. Lisäksi soisin hyvän turvallisuustietouden ja -toiminnan leviävän enemmän järjestäytymättömiin rakennusalan yrityksiin. Erot yritysten kesken ovat liian suuret ja Itä-Suomella on yhä kirittävää valtakunnan keskiarvoon.
Itä-Suomen työturvallisuuskisan kriteerit ovat Itä-Suomen Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen tarkastaja Arto Liukkosen mukaan maan tiukimmat ja laajimmat.
– Positiivista on, että heikommin kisassa pärjänneiden työmaiden turvallisuus ja järjestys ovat parantuneet ja turvallisuuserot tasoittuneet. Parhaat työmaat lähentelevät sataprosenttista tulosta. Noin 70 tarkastetulle työmaalle oli kuitenkin annettava 15 kehotusta puutteiden tai epäkohtien korjaamiseksi: Toimintaohjeitta selvisi vain yksi työmaa. Kieltoja ei tullut yhtään. Ensi vuonna työmaatarkastuksissa kiinnitetään huomiota myös pölyn torjuntaan uusien säädösten myötä sekä henkilöstötilojen kuntoon.
Rakennusliiton aluetoimitsija Marko Huttunen piti näitä uudistuksia myönteisenä ja antoi tunnustusta työturvallisuuden paranemiselle.
– Talonrakennusala on pääsemässä samaan vaatimus- ja turvallisuustasoon kuin järjestäytyneet rakennustuoteyritykset. Toivon pääurakoitsijoilta valvontaa, että aliurakoitsijoillakin on työturvallisuusorganisaatio ja toimintatavat kunnossa.
Teksti ja kuvat: Ilpo Lommi
