Rakennusteollisuus RT pitää alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää koskevia alustavia pykäläluonnoksia oikeansuuntaisina. Niiden tarkempi merkitys ja järjestelmän toimivuus hahmottuu vasta jatkotyöstössä, kommentoi johtaja Anu Kärkkäinen, joka on RT:n edustajana maankäyttö- ja rakennuslain uudistamisessa alueidenkäytön ja rakentamisen valmistelujaostoissa.
Ympäristöministeriön esityksessä alueidenkäytön suunnittelujärjestelmä on tarkoitus säilyttää nykyiseen tapaan varsin väljänä ohjausvälineenä valtakunnallisille maankäyttötarpeille, mikä on RT:n mielestä hyvä. Maakuntakaavan tulisi olla strateginen ja vain rajoitetusti oikeusvaikutteinen koskien lähinnä liikenne- ja energiaverkkoja.
Kaupunkiseutukaava on esityksen mukaan vapaaehtoinen. On hyvä, että lainsäädännössä määritellään prosessi, jonka mukaan kaupunkiseudut voivat halutessaan yhdessä laatia kaupunkiseutukaavan. Suuret kaupunkiseudut voivat laatia vapaaehtoisesti yhteisen yleiskaavan. Seututason maankäyttöä voidaan ohjata MAL-sopimuksilla ja kaupunkien maankäytön rakennemalleilla.
Rakennusteollisuus kannattaa esityksen mukaista yhden kuntakaavan mallia, joka on strateginen ja soveltuisi skaalautuvana erityisesti kaupunkisuunnitteluun. Kuntakaava sisältäisi yleispiirteisen kaavan ja toteuttamisosa mahdollistaisi sen, että hankkeet ja rakentaminen voitaisiin toteuttaa joustavasti ja nopeammin kuin nykyisin.
RT esittää, että maanomistajan aloiteoikeus kirjataan lakiin, ja kunta on velvollinen käsittelemään aloitteen määräajassa. Tällä lisättäisiin yksityisen omistuksessa olevan maan saattamista kaavoituksen piiriin. Aloitteen hyväksymisen jälkeen maanomistajalla olisi mahdollisuus sopia kaavan valmistelusta kunnan ohjauksessa. Kunnan ja maanomistajan yhteiselle kehittämiselle tulee saada virallinen asema lainsäädännössä kirjaamalla prosessi lakiin.
Yhdyskuntarakenteen kehittämisessä voitaisiin näin entistä paremmin hyödyntää yksityisen sektorin osaaminen ja resurssit, mikä helpottaisi kuntien omiin kaavoitusresursseihin kohdistuvaa painetta. Useat kunnat ja kaupungit hyödyntävät jo nyt yksityisiä toimijoita kumppanuus- ja sopimuskaavoituksessa ja järjestämällä kilpailuja. Myös hankkeen toteutuminen olisi todennäköisempää kuin kunnan laatimassa kaavassa, jossa kunta valmistelee kaavan ja vasta sitten etsii kaavalle toteuttajan. Kaavoitusta hidastavien poikkeuslupamenettelyjen tarve myös vähenee.
Täydennysrakentamisen edistäminen on uudistuksessa keskeistä
Uuden MRL-sääntelyn tavoitteena on yhtenäisten prosessien kehittäminen (kaavasta toteutukseen) ja viranomaisten resurssien riittävyys ja oikea kohdentaminen ja toiminnan läpinäkyvyys.
Lakiuudistuksen onnistumisen kannalta on ratkaisevaa, miten uusi laki onnistuu edesauttamaan kestävän kaupungistumisen edellyttämän riittävän asuntotuotannon toteutumista kasvukeskuksissa. Lainsäädännössä tulee erityisesti kiinnittää huomiota täydennysrakentamisen edellytyksiin.
Nopeasti muuttuvat tarpeet ja kasvukeskusten tarvitsemat rakentamismäärät edellyttävät entistä sujuvampaa ja hankelähtöisempää kaavoitusta. Kaavoitusta tulee ohjata nykyistä enemmän tavoitteiden kuin yksityiskohtaisten kaavamääräysten kautta. Täydennysrakentamisen edistäminen vaatii aiempaa enemmän myös vuorovaikutusta kuntalaisten kanssa.
Ympäristöministeriön kerää palautetta kommenttikierroksella
Ympäristöministeriö on järjestänyt verkkokyselynä kommentointikierroksen alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää koskevista alustavista pykäläluonnoksista ja niiden perusteluista. Kysely umpeutuu 21. marraskuuta.
Pykäläluonnokset on valmisteltu virkamiestyönä ympäristöministeriössä. Työryhmässä tai parlamentaarisessa seurantaryhmässä ei ole vielä tehty pykäläluonnoksia koskevia linjauksia eli kyseessä ei ole pohjaehdotus. Pykäläluonnoksista saatuja kommentteja on tarkoitus käyttää alueidenkäytön jaostossa ja työryhmässä tehtävän jatkovalmistelun tukena. Pykäläluonnokset koskevat vain alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Niihin ei sisälly esimerkiksi rakentamisen lupajärjestelmää tai kaavojen toteuttamista koskevia pykäliä.
Katso myös
Ympäristöministeriön kysely
Anu Kärkkäinen johtaja, elinkeinopoliittiset asiat
