Vuoden Teräsrakenne kuuluu merkittäviin suomalaisiin arkkitehtuuripalkintoihin. Palkinnon saa viimeksi kuluneen vuoden aikana valmistunut arkkitehtonisesti korkeatasoinen sekä terästä että muita metalleja rakentamisvaiheessa oivaltavasti hyödyntänyt rakennushanke.
Vuonna 2019 Vuoden Teräsrakenne -palkinnon sai uudistunut Olympiastadion etenkin sen uusien katosten arkkitehtonisesti ja rakenneteknisesti erinomaisesta toteutuksesta. Katosrakenteen muodon ja sirouden ovat mahdollistaneet vaativat hienot teräsrakenteet.
Katsomokatosten arkkitehtisuunnittelun on tehnyt Arkkitehtitoimisto K2S, arkkitehdit Kimmo Lintula, Niko Sirola ja Mikko Summanen. Rakenteet on suunnitellut Sweco Juha Kukkosen toimiessa tältä osin vastaavana rakennesuunnittelijana. Uudet katsomokatokset ovat yksi osa Suomen tärkeimpiin kuuluvan suojelukohteen uutta nykypäivän ja tulevaisuuden tarpeisiin vastaavaa mittavaa korjaus- ja uudistustyötä.
Laadukkaassa korjaus- ja uudisrakentamista sisältävässä projektissa on herätetty uudelleen henkiin niin teknisesti kuin toiminnallisestikin elinkaarensa päähän ehtinyt stadion. Vuonna 2020 kokonaan valmistuvan rakennushankkeen jälkeen stadionin asema mm. nykyaikaisena jalkapallon ja yleisurheilun kansallisena urheilupyhättönä sekä erilaisten konserttien tms. tilaisuuksien ainutlaatuisena pitopaikkana on turvattu pitkälle tulevaisuuteen. Stadion säilyy rakennustöiden valmistuttua myös Urheilumuseon ja erilaisten urheiluun ja liikuntaan liittyvien organisaatioiden kotina sekä tarjoaa hyvät tilat mm. urheilun harjoittelemiseen ympäri vuoden.
Vuoden Teräsrakenteesta yleisölle jäävät näkyviin vain harvassa olevat katosta kannattavat teräspilarit. Kaupunkikuvassa katos piiloutuu stadionin julkisivujen taakse, kun julkisivujen verhousta nostettiin hieman aiempaa korkeammalle uuden teräksisen tukirakenteen avulla. Stadionin sisällä katsoja taas näkee katoksesta sen alapuoliset kivipuurimarakenteet ja niiden välissä kulkevat valonauhat. Kivipuurimoja käytetään tässä elinkaaren aikaisen ylläpidon työn ja kulujen minimoimiseksi sekä paloturvallisuuden takia.
Harva stadionilla kävijä huomannee, että katsomokatoksen sisälle jää parhaimmillaan neljä metriä korkea tekninen tila ristikoiden ylä- ja alapaarteiden väliin. Katoksen teräsristikot ovat Arkkitehtitoimisto K2S:n suunnitelmaa seuraten kentän puoleiselle reunalle kapenevat, mikä häivyttää rakenteen massiivisuuden tyylikkäästi kentältä päin katsottuna. Ristikoiden järeämpi pää siis piiloutuu stadionin ulkoseinää ylhäältä kiertävän rimoituksen taakse.
Uusi katos alkaa pääsuoran molemmissa reunoissa samalta korkeustasolta kuin pääkatsomon katos noustakseen sitten kaarteissa hiljalleen ylöspäin kohti itäkatsomoa, jonka kohdalla katos on korkeimmillaan. Teräsrakenteiden hyötyjä niin rakentamiselle kuin rakentamisen hiilijalanjäljen ja muun ympäristökuorman vähentämiselle kuvaa, että aiemman itäkatsomon katoksen teräksiset tukirakenteet voitiin hyödyntää osana uuden itäkatsomon katoksen tukirakenteita.
Kaarrekatosten kattaminen muuttaa stadionin tuulioloja. Tätä varten katsomon rakenteita on testattu ja tutkittu mm. tuulitunnelikokeissa. Ajoittain hyvinkin voimakkaiksi arvioituja tuulia vastaan on varauduttu mm. lentokoneen siipeä muistuttavalla katoksen muodolla sekä katoksen ruuviliitosten detaljeilla ja ankkuroimalla myös katosta kannattavat pääpilarit nostavia voimia vastaan. Myös katoksen liki 15.500 neliömetrin PVC-katteet ja niiden kiinnitykset on tehty kestämään poikkeuksellisen vaativat tuulikuormat.
Katoksen lisäksi hankkeessa on käytetty paljon terästä sekä rakennusaikaisissa tuennoissa että osana korjattuja ja uusia lähinnä kenttätason alapuolelle tehtyjä rakenteita.
Vuoden Teräsrakenne -palkinto myönnettiin suunnittelusta katosrakenteen arkkitehtisuunnittelun tehneelle Arkkitoimisto K2S Oy:lle ja vaativat rakenteet oivaltavasti suunnitelleelle Swecolle. Lisäksi palkinnon saivat hankkeen tilaaja Stadionsäätiö, rakennuttajatehtävistä vastannut Helsingin kaupungin kaupunkiympäristötoimiala, projektinjohtourakoitsija Skanska sekä katoksen ja julkisivun korotuksen teräsrakenteet asentanut ja osin valmistanut auralainen JPV-Engineering Oy. Katoksen teräsrunko on tullut pääosin Skanskalta. JPV-Engineering on valmistanut mm. itäkatoksen ja julkisivun korotusosan teräsrakenteet sekä kivipuurimoituksen kiinnitykseen käytetyt Z-orret.
Valinnan Vuoden Teräsrakenne -palkinnon voittajasta tekee vuosittain riippumaton palkintolautakunta. Tänä vuonna palkintolautakunnan puheenjohtajana on toiminut Vuoden Teräsrakenne -palkinnon vuonna 2018 voittaneen Keskustakirjasto Oodin suunnitteluryhmästä arkkitehti SAFA Antti Nousjoki Arkkitehtitoimisto ALA Oy:stä.
Lisätietoja asiasta antavat:
- palkintolautakunnan sihteeri, Teräsrakenneyhdistys ry:n toimitusjohtaja Janne Tähtikunnas, puh. 0400 893 583 tai janne.tahtikunnas@tryry.fi
- palkintolautakunnan puheenjohtaja arkkitehti SAFA Antti Nousjoki, Arkkitehtitoimisto ALA Oy, puh. 09 4259 7330 tai antti.nousjoki@ala.fi
- arkkitehti Kimmo Lintula, Arkkitehtitoimisto K2S Oy, puh. 09 6831 3961 tai kimmo.lintula@k2s.fi
- osastopäällikkö Juha Kukkonen, Sweco Rakennetekniikka Oy, puh. 0207 393 000 tai juha.kukkonen@sweco.fi
Kuva: Työyhteenliittymä K2S ja NRT
