Vuoden Teräsrakenne 2026 -palkinto myönnetään Helsingin Kruunuvuorensillalle. Palkintolautakunta nosti sillan kansainvälisen tason teräsrakentamisen taidonnäytteeksi, jossa vaativa rakennetekniikka, arkkitehtuuri, elämyksellisyys ja merkittävä kaupunkirakenteellinen tehtävä muodostavat vaikuttavan kokonaisuuden. Kunniamaininnan saa Kansallismuseon laajennus ja Halkopihan katto, jossa teräs on mahdollistanut poikkeuksellisen veistoksellisen arkkitehtuurin sekä historialliseen museoympäristöön hienovaraisesti liittyvän uuden kokonaisuuden.
Kruunuvuorensilta on palkintolautakunnan mukaan suomalaisen teräsrakentamisen taidonnäyte, jolla on myös huomattava merkitys Helsingin kaupunkirakenteelle. Suomen pisimmän, 1191 metrin pituisen sillan rakennusteknisesti ja arkkitehtonisesti korkeatasoinen toteutus avaa kaupunkilaisille uuden ja vaikuttavan mahdollisuuden nauttia merellisestä saaristomaisemasta osana uutta sujuvaa raitiotie- ja kevyen liikenteen yhteyttä Laajasalon, Korkeasaaren ja kantakaupungin välillä.
Palkinto julkistetaan Helsingissä Teräsrakenne-päivässä 11.11.
”Sillalta avautuu Helsinkiin aivan uusi näkökulma. Elämyksellisyys ja koettavuus tuovat arkkitehtuurin vahvasti mukaan kokonaisuuteen”, palkintolautakunnan puheenjohtajana toiminut arkkitehti Asmo Jaaksi JKMM Arkkitehdeista sanoo.
Sillan 135 metriä korkea pyloni ja kaksi 260 metrin pääjännettä muodostavat uuden maamerkin Helsingin merelliseen kaupunkikuvaan.
Jaaksin mukaan sillan mittakaavaltaan suuri rakenne on valmistumisen myötä alkanut lunastaa paikkaansa osana merellistä Helsinkiä. Raitiotie-, pyöräily- ja jalankulkuyhteys tukee Helsingin liikenteen ja kaupunkirakenteen kestävää kehitystä ja tuo Laajasalon lähemmäksi kantakaupunkia. Silta muuttaa myös ihmisten tapaa liikkua ja kokea kaupunkia.
Palkintolautakunnan jäsen, arkkitehti Juuso Pajukko kiinnittää huomiota sillan ilmavuuteen ja poikkeukselliseen geometriaan. Sekä vaaka- että pystysuunnassa kaartuva teräksinen kansirakenne tekee pitkän sillan ylittämisestä elämyksellisen ja miellyttävän kokemuksen.
Kruunuvuorensilta on myös rakennesuunnittelun ja teräsrakentamisen näkökulmasta poikkeuksellisen vaativa kokonaisuus. Sillan kahteen suuntaan kaartuva geometria, pitkät jännevälit ja vinoköysirakenne ovat asettaneet suuria vaatimuksia suunnittelulle, mallinnukselle ja asennukselle.
Kantavissa teräsrakenteissa on käytetty noin 6 500 tonnia terästä. Nordec vastasi teräksisten päärakenteiden konepajavalmistuksesta, pintakäsittelystä ja asennuksesta.
Suunnittelujohtaja Merja Walkeajärvi kilpailun palkintolautakunnasta pitää hanketta poikkeuksellisen mittakaavansa ja vaativuutensa vuoksi merkittävänä myös suomalaisen rakentamisen kehittämiselle. Rakenteiden vaativa geometria ja toteutuksen eri vaiheiden yhteensovittaminen edellyttivät korkeatasoista osaamista.
Erityisen merkittävä toteutusratkaisu oli noin 440 metriä pitkän vinoköysiosuuden teräsrakenteiden kokoaminen kahdeksaksi suurlohkoksi Sompasaaressa. Suurlohkoasennus vähensi merellä tehtävää työtä ja paransi samalla rakentamisen tehokkuutta ja turvallisuutta. Työ nopeutui yli vuodella, mikä vähentää myös rakentamisen hiilijalanjälkeä.
Kruunuvuorensillalle on määritetty 200 vuoden suunnittelukäyttöikä. Se on pitkäikäinen investointi Helsingin liikennejärjestelmään ja tuomariston mukaan osoitus siitä, miten teräs mahdollistaa pitkät jännevälit, sirot kaartuvat kansirakenteet ja arkkitehtonisesti kunnianhimoiset muodot sekä suuret esivalmistetut rakenneosat.
Kunniamaininta Kansallismuseon laajennukselle ja Halkopihan katolle
Vuoden Teräsrakenne 2026 -kilpailun kunniamaininnan saa JKMM Arkkitehtien suunnittelema Kansallismuseon laajennus. Palkintolautakunta antaa erityistä kiitosta sille, miten teräs toimii uuden arkkitehtuurin mahdollistajana kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa ympäristössä.
Laajennuksen näkyvin osa on sisäänkäynti- ja ravintolapaviljonki, jonka halkaisijaltaan 43-metrinen maljamainen viherkatto näyttää leijuvan kaarevien lasiseinien varassa. Noin 1 400 tonnia painavan kattorakenteen kannatuksena on 12 säteittäistä teräksistä ulokeristikkoa, jotka tukeutuvat keskellä sijaitsevaan teräsbetonirakenteiseen hissikuiluun. Vaativa rakenne edellytti tarkkaa suunnittelua ja asennusta sekä teräksen ja betonin toiminnan huolellista yhteensovittamista.
Palkintolautakunnan jäsen, rakennusarkkitehti Tommi Luukkonen pitää Kansallismuseon laajennusta ehdokasjoukon arkkitehtonisesti vahvimpana kokonaisuutena. Hänen mukaansa uusi arkkitehtuuri täydentää historiallista museoympäristöä itsenäisellä ja tunnistettavalla ilmaisulla.
”Teräs on mahdollistanut veistoksellisen muodon ja sisäpihan läpinäkyvän kattamisen. Teräsratkaisut palvelevat samanaikaisesti arkkitehtuuria, rakennussuojelun tavoitteita ja tilojen toiminnallisuutta.”
Myös Juuso Pajukko pitää kohdetta arkkitehtonisesti poikkeuksellisen korkeatasoisena.
”Häikäisevä kohde. Arkkitehtonisella laadulla sillä tuskin on tässä ehdokasjoukossa kilpailijaa.”
Merja Walkeajärvi pitää sekä ravintolapaviljongin suurta maljamaista kattoa että Kansallismuseon historiallisen rakennuksen rakenteisiin yhdistyvää Halkopihan lasikattoa rakennesuunnittelun näkökulmasta hyvin vaativina ja hienosti onnistuneina rakenteina.
Kansallismuseota koskevassa päätöksenteossa palkintolautakunnan puheenjohtaja Asmo Jaaksi jääväsi itsensä.
Vuoden Teräsrakenteesta 2026 Kruunuvuorensilta palkitaan:
Tilaaja: Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön toimiala
Arkkitehti- ja pääsuunnittelu: WSP Finland Oy ja Knight Architects
Pääurakoitsija: TYL Kruunusillat (Kreate Oy ja YIT Infra Oy)
Rakennesuunnittelu: WSP Finland Oy
Teräsrakenteiden konepaja- ja toteutussuunnittelu: Ramboll Finland Oy
Teräsrakenteet: Nordec Oy
Kunniamaininnasta Kansallismuseon laajennus ja Halkopihan katto palkitaan:
Tilaaja ja rakennuttaja: Senaatti-kiinteistöt
Arkkitehtisuunnittelu: JKMM Arkkitehdit
Rakennesuunnittelu: Ramboll Finland Oy
Pääurakoitsija, laajennusosa: SRV
Pääurakoitsija, Halkopihan kattaminen: NCC
Teräsrakenteet: Teräselementti Oy ja Ltd ”STARS MET”
Palkintolautakunta
Vuoden Teräsrakenne valitaan kohteista, joita on ehdotettu Teräsrakenneyhdistykselle palkittavaksi. Loppukilpailuun edenneitä ehdotuksia on arvioinut riippumaton palkintolautakunta, jonka puheenjohtajana on tänä vuonna toiminut arkkitehti SAFA Asmo Jaaksi JKMM Arkkitehdeista. JKMM Arkkitehdit vastasi Vuoden Teräsrakenne 2025 -palkinnon voittaneen Pohjoisesplanadi 37:n arkkitehtisuunnittelusta. Lautakunnan muut jäsenet ovat tänä vuonna Tommi Luukkonen (RIA), Pekka Talaskivi (RIL), Tapio Kivistö (Rakennuslehti), Merja Walkeajärvi (A-Insinöörit / TRY:n hallitus), Juuso Pajukko (SAFA) ja Timo Koivisto (TRY, sihteeri).
Lisätietoja Vuoden Teräsrakenteesta ja Kunniamaininnasta:
Timo Koivisto
Toimitusjohtaja, Teräsrakenneyhdistys
timo.koivisto@rt.fi +358 50 408 1163Rakennustuoteteollisuus RTT ry, Teräsrakenneyhdistys ry