Valtiovarainministeriön työryhmä on arvioinut keinoja ja tehnyt esityksensä kotitalouksien ylivelkaantumi-sen hillitsemiseksi. Rakennusteollisuus RT:n mukaan ehdotukset ovat tarpeellisia, mutta ampuvat osin yli ja väärään maaliin.
Työryhmän esittämillä keinoilla on tarkoitus puuttua kotitalouksien velkaantumisen kasvuun. Kotitalouksien velat suhteessa käytettävissä oleviin vuosituloihin ovat tuoreimman tilaston mukaan runsaat 127 prosenttia, mikä on lähes tuplasti enemmän kuin vuosituhannen alussa. Valtaosa velasta on kiinni asunnoissa.
Uudisrakentamisessa taloyhtiölainoihin kaavaillaan useita rajoituksia: 60 prosentin maksimiosuutta asunnon velattomasta hinnasta, takaisinmaksuajan rajoittamista enintään 25 vuoteen ja lyhennysvapaiden poistamista lainan viiden ensimmäisen vuoden ajalta.
”Pidämme hyvänä, että kotitalouksien liialliseen velkaantumiseen puututaan ennaltaehkäisevästi. Osa esitetyistä toimista tuntuu kuitenkin ylimitoitetuilta, kuten taloyhtiölainojen lyhennysvapaan kieltäminen kokonaan lainan alkuvuosilta. Muuttamisesta syntyy aina muitakin kuluja kuin asunnon hankinta, jolloin yhden vuoden lyhennysvapaan salliminen laina-ajan alussa helpottaisi uuteen asuntoon muuttamista”, sanoo johtaja Anu Kärkkäinen Rakennusteollisuus RT:stä.
Lainakaton päälle kokonaislainakatto
Työryhmän esityksessä asuntolainojen lainakatto pysyy nykyisellä tasollaan. Asuntolainan määrä saa olla enintään 85 prosenttia vakuuksien käyvästä arvosta lainaa myönnettäessä, ensiasunnoissa 95 prosenttia.
Uutena keinona on tarkoitus ottaa käyttöön enimmäisvelkasuhde eli niin sanottu kokonaislainakatto. Kotitalouden luottojen yhteenlaskettu määrä saisi olla enintään 4,5 kertaa vuotuisten bruttotulojen verran, eli esimerkiksi 3 000 euron vuosituloilla 162 000 euroa velkaa. Rajaa tarkasteltaisiin uusien lainojen hakemisen yhteydessä. Asuntoluoton takaisinmaksuaika aiotaan rajata 25 vuoteen.
”Enimmäisvelkasuhteen osalta tulee pohdittavaksi etenkin se, miten tulojen lisäksi varallisuus voidaan ottaa luotonannossa huomioon. Tällä voi olla merkittävä vaikutus etenkin yksityisten vuokranantajien asemaan ja siten vuokra-asuntojen tarjontaan.”
Asuntorakentamista ei saa jäädyttää
Valtiovarainministeriön 1. lokakuuta pitämässä tiedotustilaisuudessa työryhmän puheenjohtaja Leena Mörttinen totesi, että asuntomarkkinat Suomessa eivät ole ylikuumentuneet ja että luototuksen rajoitukset tulisi tehdä hyvänä aikana. Mörttisen mukaan asuntorakentamista ei haluta pysäyttää, mutta Kärkkäinen pelkää muutosten johtavan jäähtymiseen.
”Vaikka ehdotetut toimet ovat mielestämme oikeansuuntaisia, niiden ajoitus on hyvin haasteellinen. Asuntorakentaminen on nyt vähenemässä selvästi ja esitetyt keinot saattavat voimistaa pudotusta vuonna 2021. Pidempi siirtymäaika on tarpeen, jotta vältytään ikäviltä vaikutuksilta talouteen ja työllisyyteen”, Anu Kärkkäinen toteaa.
Uusien asuntojen aloitusmäärät ovat vuodesta 2015 lähtien nousseet 25 000 asunnosta 45 000:een asuntoon. Taloyhtiölainat ovat kasvaneet samaan aikaan ja tukeneet erityisesti kasvukeskuksiin painottunutta uudisasuntorakentamista. Ensi vuonna aloitukset jäävät jo alle 35 000 asunnon.
Kotitalouksien osuus taloyhtiölainoista arvioitua pienempi
Kotitalouksien vastuu taloyhtiölainoista ei ole niin suuri kuin tähän saakka on oletettu. Tilastokeskus on tarkentanut laskentamalliaan, ja sen mukaan kotitalouksien osuus taloyhtiölainoista tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä oli 16,2 miljardia euroa, mikä on noin 5 miljardia vähemmän kuin aiemmin oli laskettu.
”Asuntoluottojen ja taloyhtiölainojen arvioinnin lisäksi olisi tärkeää puuttua tiukemmin pikavippien ja muiden kulutusluottojen kasvuun. Näillä on ollut suuri merkitys maksuhäiriöiden kasvussa ennätystasolle ja ne jäivät työryhmän mietinnössä mielestämme liian vähälle huomiolle. Jotta riskiä saadaan aidosti pienennettyä, tulee laittaa vauhtia positiivisen luottorekisterin rakentamiseen.”
RT tulee antamaan työryhmän esityksestä lausunnon, jossa se arvioi tarkemmin etenkin ehdotusten vaikutuksia asunnon ostamiseen ja asuntorakentamiseen. VM:n esityksen mukaan hallituksen esitys annettaisiin ensi vuoden syksyllä ja muutokset tulisivat voimaan aikaisintaan tammikuussa 2021.
Työryhmän tiedote ja mietintö kokonaisuudessaan löytyvät valtiovarainministeriön nettisivuilta.
Anu Kärkkäinen johtaja, elinkeinopoliittiset asiat
