Rakennustuoteteollisuuden ympäristöseminaarin antia

Rakennusteollisuus RTT ry järjesti rakennusten vähähiilisyyden arviointia sekä rakennustuotteiden ympäristöselosteiden (EPD) laadintaa käsitelleen seminaarin 21.10.2019. Erittäin ajankohtainen aihekokonaisuus houkutti paikalla lähes sata rakennustuoteteollisuuden asiantuntijaa.

Seminaarin puheenjohtaja, Rakennustuoteteollisuus RTT ry:n toimitusjohtaja Juha Luhanka totesi avauspuheenvuorossaan rakennusteollisuuden päästövähennyspotentiaalin selvittämisen ja vähähiilisyyden arvioinnin olevan keskeisessä asemassa myös RTT:n ympäristöasioiden agendalla. Haasteellinen ja vielä paljon selvitystyötä vaativa aihekokonaisuus on ajankohtainen muissakin maissa. Näin ollen se vaatii jatkossa yhteistyötä yli rajojen, etenkin rakennustuotevalmistajien kannalta merkittävällä markkina-alueella Pohjoismaissa.

Erityisasiantuntija Matti Kuittinen ympäristöministeriöstä kertoi seminaarissa rakennusten elinkaaren hiilijalanjäljen säädösohjauksen kehityksen tilanteesta. Osana maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) kokonaisuudistusta ympäristöministeriössä selvitetään rakennusten elinkaariarvioinnin ja vähähiilisyyden laskentamenetelmän sisällyttämistä tuleviin säädöksiin. Tämänhetkisen arvion mukaan suunnitelma tulee toteutumaan vuonna 2024. Tarkoituksena on antaa asetuksenantovaltuutus vähähiilisyyden arviointimenetelmän ja rakennustyyppikohtaisten vähähiilisyyden raja-arvojen määrittämiseen MRL:n rakentamisen elinkaareen viittaavissa pykälissä. Ensimmäistä koekäyttöön suunnattua laskentamenetelmän luonnosta on tarkoitus pilotoida loppuvuodesta 2019 alkaen eri rakennuskohteissa. Myös Rakennusteollisuus RT:n jäsenyritykset ovat eri sidosryhmien kanssa osallistumassa pilotointiin.

Erityisasiantuntija Janne Pesu Suomen ympäristökeskuksesta (SYKE) esitteli ympäristöministeriön tilauksesta käynnistettyä päästötietokantahanketta. Siinä selvitetään mahdollisuutta kehittää avoin, kansallinen rakennustuotteiden ja -prosessien päästötietokanta palvelemaan rakennusprosessin eri vaiheissa tapahtuvaa hiilijalanjäljen arviointia. Pesu peräänkuulutti yhteistyön tarvetta erityisesti rakennustuoteteollisuuden kanssa, jotta tietokannasta muodostuisi yleisesti hyväksyttävä ja uskottava. Tavoitteena ei ole tuottaa uutta tietoa, vaan hyödyntää jo olemassa olevaa. Näin ollen tietokanta ei olisi ristiriitainen jo saatavilla olevien tietokantojen kanssa, mutta mahdollistaisi tiedon helpomman ja vapaan saamisen ja hyödyntämisen.

Rakennustuoteteollisuuden tuoteryhmäpäällikkö Ari Ilomäki selvitti eurooppalaisen standardisointijärjestö CEN:n teknisen komitean TC 350 ”Kestävä rakentaminen” EN-standardien kehittämisen tilannetta ja elinkaariarvioinnin periaatteita ja sääntöjä. Ilomäki on toiminut tämän eurooppalaisia arviointimenetelmiä rakentamisen kestävyyden arviointiin kehittävän komitean puheenjohtajana sen perustamisesta, eli vuodesta 2005 lähtien.

Hiilijalanjäljen laskentaan tarvittavissa, standardin EN 15804:2019 mukaan laadituissa ympäristöselosteissa (EPD) määritetään rakennustuotteiden ympäristövaikutukset. Juuri päivitetyssä ja loka-marraskuun 2019 vaihteessa julkaistavassa standardissa on otettu huomioon tällä hetkellä tiedossa oleva eurooppalainen säädöskehitys. Myös rakennustason ympäristövaikutusarvioinnin standardin EN 15978 päivitys on käynnistynyt. Rakennusteollisuuden tavoitteena on saattaa nyt laadittujen standardien yhdenmukaistetut laadinta- ja laskentasäännöt osaksi mahdollisia vähähiilisyyden arvioinnin säädöksiä. EN-standardeihin viittaa myös EU-komission julkaisema ja koekäytössä oleva rakentamisen kestävyyden arvioinnin Level(s)-menetelmä.

Rakennustuoteteollisuuden ympäristö- ja energiajohtaja Pekka Vuorinen kävi läpi vähähiilisyyden arviointiin liittyviä haasteita. Ensimmäinen sukupolvi EN-standardeja saatiin valmiiksi jo 2010-luvun alussa, jolloin RTT:n aloitteesta Suomen Green Building Council laati edelleen käytössä olevan menetelmän rakennusten hiilijalanjäljen laskentaan. Arviointeja on kuitenkin tehty hyvinkin erilaisia; eritasoisia lähtötietoja ja laskentaskenaariota käyttäen tulosten tarkkuus ja vertailtavuus heikentyvät oleellisesti. Jos ympäristöministeriön arviointimenetelmä vietäisiin osaksi sääntelyä, käytettäviin lähtötietoihin tarvitaan läpinäkyvyyttä ja merkittävää laadun parannusta. Laskentasäännöissä tulisi viitata EN-standardeihin ja noudattaa niiden sääntöjä, kuten esimerkiksi EU-komission julkaisema Level(s)-menetelmä tekee.

Ympäristöministeriön kehitystyön rinnalla ja samalla siihen parannusehdotuksia tuoden RTT valmistelee omaa täydentävää ohjeistusta ympäristöselosteiden laadintaan ja vähähiilisyyden arviointiin.

Seminaarin käytännön sovelluksia käsitelleessä osassa luokituspäällikkö Laura Sariola Rakennustietosäätiö RTS:stä esitteli rakennustuotteiden ympäristöselosteiden (EPD) laadintaa Suomessa sekä Tytti Bruce-Hyrkäs Bionova Oy:stä rakennusten vähähiilisyyden arviointiin soveltuvia laskentatyökaluja. Käydyssä keskustelussa toivottiin, että kansalliset EPD-tietokannat eivät vaikeuta muualla laadittujen standardinmukaisten ympäristöselosteiden hyödyntämistä torjumalla niitä eri syiden nojalla. Laskentatyökaluilta toivottiin parempaa läpinäkyvyyttä niissä käytettävien lähtötietojen ja laskentaskenaarioiden osalta. Arviointeihin liittyvät epävarmuudet ja niistä johtuvat tulosten hajonnat eivät tällä hetkellä ole tiedossa riittävällä tarkkuudella tai sitten ollenkaan. 

Seminaariin liittyvät esitykset löytyvät täältä. 

Lisätietoja: 

 

Mobiilivalikko – voit sulkea valikon ESC-näppäimellä