Itä-Suomen rakentamisen suhdannekatsaus julkaistiin 15.10.
– Talonrakentamisen sekä infra- eli maa- ja vesirakentamisen suhdannenäkymissä on Itä-Suomessa vaihtelua. Kokonaiskuva on laskeva ja normalisoituva edellisvuosien korkeasuhdanteesta. Etenkin asuntojen uudisrakentaminen hiljenee. Teollisuuden ja julkishallinnon kiinteistöinvestoinnit tuotantotiloihin, kouluihin ja sairaalarakentamiseen tasoittavat supistumista etenkin Pohjois-Karjalassa ja Kuopion seudulla. Korjausrakentamisen näkymät ovat epävakaat. Tarvetta on iäkkäämmän rakennuskannan kunnostamisessa, mutta kuntien talousongelmat ovat jarruna. Suuri osa rakentamisesta keskittyy maakuntien keskuskaupunkeihin Joensuuhun, Kuopioon ja Mikkeliin, kertoo Talonrakennusteollisuus Itä-Suomen piirin aluepäällikkö Kimmo Anttonen.
Iso kysymysmerkki on hänen mukaansa Suomen ja maailman talouden hyvin epävakaat näkymät, mikä ilmenee varovaisuutena investointeihin tai niiden lykkäämisenä. Meneillään olevat ja lähiaikoina käynnistyvät rakennusurakat pitävät toimeliaisuutta ja työllisyyttä alalla kohtalaisena ensi vuoden alkupuoliskolla, mutta vuoden 2021 näkymät ovat sumuiset.
– Kilpailu kiristyy asunto- ja korjausrakentamisessa sekä rakennustuoteteollisuudessa, mikä heikentää kannattavuutta. Lomautuksia ja irtisanomia ei ole talonrakennusalalla näköpiirissä juuri normaalia kausivaihtelua enempää. Työvoimapula on hellittämässä. Suomalainen rakennusosaaminen on kohuista huolimatta niin korkealaatuista kansainvälisesti, että sille olisi luotava vientikysyntää kotimaan markkinalaskun tasoittamiseksi, tähdentää Anttonen.
Talonrakennusteollisuus Itä-Suomen piirin suhdannekysely rakennuttajille, talonrakentajille sekä rakennustuoteteollisuudelle kertoo varsin yksisuuntaisesti asuntorakentamisen selkeästä vähenemisestä. Toimitilarakentamisessakin ovat suhdanteet laskussa, mutta ei niin voimakkaasti. Korjausrakentamisen näkymät ovat vastaajaryhmillä hyvin erilaiset. Pessimistisimmät suhdannearviot muutoin antanut rakennustuoteteollisuus uskoo korjausrakentamisen merkittävään kasvuun. Tilaajat ja rakennuttajat sekä talonrakentajat ovat varovaisempia.
Talonrakennusteollisuuden Itä-Suomen piirin puheenjohtaja Pasi Pitkänen toivoo, että asuntotuotannon supistuessa painopistettä siirtyisi korjaus- ja muuntorakentamiseen massiivisen korjaustarpeen, kiinteistöjen muuttuvien käyttötarkoitusten sekä energiatehokkuuden parantamiseksi vuoksi. Se olisi hyvä ilmastoteko.
– Lainaraha on ennätyksellisen edullista eikä näköpiirissä ole sen kallistumista elvyttävän talouspolitiikan vuoksi. Siksi valtion, kuntien, yritysten, asuntoyhtiöiden ja yksityisten kansalaisten kannattaa investoida järkeviin kiinteistöjen kehityshankkeisiin. Uudet työmenetelmät ja kilpailun kiristyminen tekevät korjausrakentamisesta taloudellisempia sekä nopeampia. Rakentaminen jos mikään luo työpaikkoja sekä vauhdittaa kansantaloutta, korostaa Pitkänen.
Lakan Betoni Oy:n toimitusjohtaja Pertti Halonen ei näe rakennustuoteteollisuuden suhdanteita niin pessimistisinä kuin barometrikysely.
– Elementtien kysyntä tasaantuu asuntorakentamisen normalisoituessa, mutta en odota ensi vuodesta poikkeuksellisen hiljaista Itä-Suomessa eikä muuallakaan. Tuotannon ylikapasiteettia saattaa ajan mittaan syntyä kysynnän hiljentyessä. Toivottavasti teollisuus ja julkinen sektori pitävät kiinteistöinvestointejaan kohtuutasolla. Sillä olisi suuri merkitys työllisyydelle.
Lujatalo Oy:n Itä-Suomen aluejohtaja Heikki Jalkanen pitää asuntotuotannon vähenemistä luonnollisena seurauksena väestökehityksestä ja edellisvuosien voimakkaasta asuntorakentamisesta.
– Urakkakilpailu on kiristynyt. Rakennuslupien määrän väheneminen enteilee seuraaville vuosille hiljaisempia aikoja. Toivottavasti kotimaiset ja kansainväliset kiinteistösijoittajat uskovat yhä Itä-Suomen keskuskaupunkien elinvoimaan. Toimitilarakentaminenkin näyttää niukalta etenkin kaupan liiketiloissa. Positiivisin suhdannenäkymä on sairaala- ja muissa terveydenhuoltokiinteistöissä. Niitä on vireillä puolenkymmentä Itä-Suomessa. Kuopiossa Savilahden tiedekampuksen laajeneminen on valopilkku. Toivon valtion ja kuntien panostavan kiinteistöhankkeisiin, sanoo Jalkanen.
Rakennustoimisto Eero Reijonen Oy:n toimitusjohtaja Jarmo Hämäläisen mielestä ainakin Pohjois-Karjalassa riittää hyvin rakentamista.
– Vaikka vilkas opiskelija-asuntotuotanto taittuu, kiinteistösijoittajat ylläpitävät kohtalaista uudisasuntotuotantoa. Ilahduttavaa on lähes kymmenkunta oppilaitosten rakentamishanketta eri puolilla Pohjois-Karjalaa. Myös useita mittavia teollisuuden tuotantotilainvestointeja on näköpiirissä. Ehkä pienet rakennusurakat vähenevät, mutta kokonaisuutena en ole huolissani ainakaan ensi vuodesta, toteaa Hämäläinen.
Kimmo Anttonen Itä-Suomen aluepäällikkö
