Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin (PSSPH) kiinteistöjohtajana syyskuun loppuun asti toiminut Mikko Hollmén (42) on yksi maan parhaista sairaalarakennuttamisen ja -rakentamisen asiantuntijoista. Seitsemänvuotisen PSSPH:n työsarkansa lisäksi asiantuntijuutta kasvattivat keväällä kaatuneeseen soteuudistukseen liittyneet Maakuntien tilakeskuksen asiakkuusjohtajan tehtävät muutaman vuoden ajan. Näköalaa julkisen sektorin kiinteistöhallintaan laajensi aiemmin myös kahdeksanvuotinen pesti Kuopion kaupungin tilakeskuksen rakennuttajana ja johtajana.
Suuri työn ja ainakin näkökulman muutos tulee lokakuun 2019 alussa, kun Mikko Hollmén siirtyy Luja-yhtiöiden valtakunnalliseksi liiketoimintajohtajaksi. Aivan ensimmäinen kerta se ei ole yrityselämän palveluksessa. Tampereen teknillisestä korkeakoulusta valmistuttuaan vuosituhannen taitteessa hän työskenteli parissa tamperelaisessa rakennusliikkeessä ennen paluutaan takaisin vanhaan koti- ja koulukaupunkiinsa Kuopioon.
– Luja-yhtiöön siirtyminen ei ole oikeastaan järisyttävä muutos. Työni on uusi Luja-yhtiöissä ja se käsittää kiintoisia kehittämistehtäviä elinkaari- ja muissa kumppanuushankkeissa. Niihin sisältyy myös tuttua sairaalarakentamista sekä muita julkisen sektorin hankkeita. Katson nyt niitä ”tiskin” toiselta eli rakentajan puolelta, kun aiemmin toimin rakennuttajana. Kumppanitkin voivat olla osin samoja, kertoo Hollmén.
– Diplomityöni käsitteli elinkaarirakentamista, jota viime vuosituhannen lopulla käytettiin urakkamuotona Iso-Britanniassa, Ruotsissa ja joissakin Keski-Euroopan maissa mutta ei vielä Suomessa. Ensimmäisenä toimitilahankkeisiin se tuli Espooseen 2000-luvun alussa ja Kuopioon 2007 koulujen uudisrakennushankkeissa.
– Olin tuomassa tätä hankemuotoa Kuopioon tilakeskuksessa toimiessani. Sairaanhoitopiirissä sitä ei ole sovellettu, vaikka monia muita urakkamuotoja on ollut runsaasti Kuopion yliopistollisen sairaalan lukuisissa uudisrakennus- ja peruskorjausprojekteissa. Siltä osin edellinen työni oli oiva näköalapaikka, huomauttaa Mikko Hollmén.
Vaikka Hollmén lukeutuu elinkaarirakentamisen uranuurtajiin ja uudessa työssään sen kehittäjiin, ei viime vuosina yleistynyt urakkamuoto sovi hänen mielestään kaikkiin rakennushankkeisiin.
– Esimerkiksi asunto-osakeyhtiöiden pieniin tai vuosien mittaan käyttötarkoitukseltaan muuttuviin sekä monimutkaisiin rakennushankkeisiin se ei ole välttämättä paras mahdollinen. Kuntien koulu-, päiväkoti-, terveyskeskus- ja kirjastohankkeissa sekä vastaavissa vakiokäyttöisissä kohteissa samoin kuin suuremmissa infraurakoissa elinkaarirakentaminen voi olla rakennuttajalle turvallinen ja kokonaisedullinen vaihtoehto. Siinähän kiinteistöjen ylläpitovastuu jää rakentajalla yleensä 15-25 vuoden sopimusajanjaksolla. Tosin vielä ei elinkaarirakentamisesta ole kovin paljoa kokemuksia käyttöjaksolta pidemmältä ajalta, muistuttaa Hollmén.
Hän on vankka rakennuttajien, suunnittelijoiden sekä rakentajaurakoitsijoiden kumppanuuden puolestapuhuja ja toivoo yhteistyöasenteen yleistymistä.
– Erilaisissa kumppanuushankkeissa on yleensä mahdollisuus päästä oikein toimien win-win -tilanteeseen niin, että kaikki voittavat pitkälläkin tähtäimellä. Tilaaja asettaa ja päättää tietysti hankkeen tavoitteet, mutta ratkaisut etsitään niihin yhdessä kumppanuusperiaatteella. Pelkistetyssä urakkakilpailuttamisessa tilaajan suunnitelmilla näin ei välttämättä tapahdu. Siinä voi tulla helpommin yksipuolista ja lyhytnäköistä omien etujen optimointia. KYS:llä on viimeinen isompi jaettu urakka alistamisehdoin ja kiintein hinnoin toteutettu 2014. Yhteistoiminnallisemmat urakkamuodot ovat tulleet sellaisten tilalle.
Sairaanhoitopiirin kiinteistöjohtajan ja Maakuntien tilakeskuksen asiakkuusjohtajan työ oli Hollménin mukaan antoisaa, koska sairaalarakentamisessa on tapahtunut vajaan kymmenen viime vuoden aikana paljon. Paljon tapahtuu ensi vuosikymmenen alkupuolellakin, koska sosiaali- ja terveydenhuolto on koko maassa väistämättä suurten muutosten edessä palvelutarpeiden kasvaessa rajallisten voimavarojen tilanteessa.
– Kuopion yliopistollisen sairaalan vuonna 2012 alkaneet suuret muutos- ja uudisrakennustyöt tulevat päätökseen vuonna 2025, mutta sairaanhoitopiirissä tapahtuu muutakin ennen sitä ja sen jälkeen. Terveydenhuollon tilaratkaisuissa on Pohjois-Savossa ja koko maassakin tehtävissä paljon tilojen toiminnallisuuden ja käytön tehokkuuden parantamisessa. Täällä olemme valtakunnallisesti melko eturivissä, tähdentää Hollmén.
Luja-yhtiöihin siirtyminen tapahtui Mikko Hollménin mukaan kaksipuolisesti eli hänelle oli uuteen tehtävään omaa halua ja vetoa uuden työnantajan puolelta.
– Luja-yhtiöt on kuopiolainen vakavarainen ja hyvämaineinen, kohtuullisen suuri yrityskonserni, jonka yksityinen omistajuus ja pitkä historia antavat uskottavuutta sekä toiminnallista ketteryyttä. Uskon konsernin pärjäävän muuttuvilla rakennusmarkkinoilla ja tiukassakin kilpailutilanteessa monipuolisuutensa ansiosta, arvioi Hollmén.
Hän ei usko talonrakennusalan hiipuvan historiallisen syvään ja pitkään alamäkeen, vaikka viime vuosien suuret uudistuotantomäärät supistunevat tuntuvasti etenkin asuntorakentamisessa.
– Toisaalta peruskorjaus- ja muuntorakentaminen lisääntyvät, jollei Suomi joudu kovin mittavaan taantumaan. Korjausvelkaa on paljon niin yksityisellä kuin julkisellakin puolella. Kiinteistöjen purkaminen uusien tieltä yleistynee hieman 2020-luvulla. Yksityisten ja julkisten kiinteistöjen omaisuusarvojen muutokset voivat olla järeitä, jos väestön keskittyminen suurimpiin kaupunkeihin jatkuu nykyvauhtia.
Mikko Hollménille oli tärkeää Luja-yhtiöiden liiketoimintajohtajaksi siirtyessään, ettei hänen tarvinnut muuttaa Kuopiosta pääkaupunkiseudulle.
– Matkustamista toki tulee, kun tehtäväni on valtakunnallinen. Sitä oli Maakuntien tilakeskuksen asiakkuusjohtajanakin. Pääasia on, että saan aina palata kotiin Kuopioon perheen eli puolison ja neljän lapsen luo. Työmatka konttorille tosin tuplaantui kuudesta minuutista, mutta se on pientä ruuhka-Suomeen verrattuna. Kuopion seudulla on mitä parhain elinympäristö, joka sopii hyvin liikuntaharrastuksiini.
Hollmén tunnetaan kovakuntoisena polku- ja maastojuoksijana ja maastohiihtäjänä, mutta hän ei ota harrastuksiaan järin kilpailuhenkisesti. Omaan kuntoliikuntaan ja lasten harrastusten tukemiseen menee vapaa-aika mukavasti.
– Elämänlaatua kannattaa arvostaa. Kuopio on siihen juuri oikeanlainen ja sopivankokoinen paikka. Eikä täällä olla syrjässä, koska ulkomaille pääsee ketterästi lentäen muutamassa tunnissa.
Teksti ja kuva: Ilpo Lommi
