Harvassa kunnassa tiedetään korjausvelan todellista määrää. Imatralla arvailu loppui katu- ja vesihuoltoverkoston perusteelliseen kuntoinventointiin. Nyt mittava velka lyhenee pitkäjänteisesti ja ostopalvelujen tuella.
Teksti: Ulla Ylönen ja Anu Ginström
Imatran kaupunki lyhentää katu- ja vesihuoltoverkostonsa 80 miljoonan euron korjausvelkaa järjestelmällisesti ja pitkäjänteisesti. Velasta 50 miljoonaa euroa kohdistuu vesihuoltoverkostoon, loput katuihin ja kevyen liikenteen väyliin.
Verkoston inventointi, korjausvelan laskenta ja laskelmiin perustuva pitkän aikavälin velan lyhennyssuunnitelma laadittiin konsultin kanssa. Projekti kesti yhdeksän kuukautta, ja se tuotti teknisen toimialan käyttöön valtavasti tietoa katu- ja vesihuoltoverkoston kunnosta, käyttöikäodotuksista ja korjaustarpeista.
Velan määrä ei yllättänyt
Korjausvelan määrä vaihtelee huomattavasti kunnasta toiseen. Taustalla vaikuttavat kunnassa aiemmin tehdyt valinnat, verkon laajuus ja jopa maaperäolosuhteet.
Imatralla velkaa on paljon, mutta määrä ei yllättänyt kaupungininsinööri Lassi Nurmea.
”Meillä on lähes 2,5 miljoonaa neliömetriä hoidettavaa katupinta-alaa. Se tekee noin 88 neliötä asukasta
kohden, joka on noin 38 neliötä enemmän kuin Suomen kaupungeissa keskimäärin”, Nurmi kertoo pian ilmestyvässä Infra-lehdessä.
Hallinto kevyemmäksi
Jotta korjausvelan kimppuun päästäisiin joustavasti, Imatralla kevennettiin hallintoa.
Strategisista linjauksista ja vastuualueen määrärahoista päättää edelleen valtuusto. Kaupunkikehittämislautakunta hyväksyy vastuualueen vuosisuunnitelmat, joiden perusteella kaupungininsinööri tilaa infran rakennuttamisen ja kunnossapidon Imatran YH-Rakennuttaja Oy:ltä.
YH-Rakennuttaja puolestaan joko sopii tavoitehintaurakat kohdekohtaisesti konsernin tuotantoyhtiön KIPAn (Imatran Kiinteistö ja Aluepalvelut Oy) kanssa tai kilpailuttaa urakat markkinoilla.
”KIPAn vastaavan työnjohtajan kanssa selvitämme, mitkä kohteet jäävät heille. Muille kohteille haetaan
ulkopuoliset tekijät”, kertoo rakennuttaja Henry Tapiola.
Kun kaikki tehtävät määritellään urakkasopimuksissa, urakoiden toteutumista voidaan seurata ja vertailla
nykyistä selkeämmin.
Sopiva urakkakoko tuo paikalliset mukaan
Imatralla mahdollisimman suuri osa töistä teetetään paikallisilla urakoitsijoilla.
”Kokonaisurakat pyritään pitämään sen kokoisina, että paikallisetkin voivat osallistua tarjouskilpailuihin”,
sanoo Henry Tapiola.
Vaikka hinta useimmiten ratkaisee, pyritään laatupisteillä huomioimaan muitakin tekijöitä. Pienissä
töissä käytetään pääasiassa yksikköhintoja ja tehdään mahdollisimman pitkäaikaisia sopimuksia.
Pystyykö kaupunki vertailemaan konserniyhtiössä tuotetun ja ulkoa ostetun palvelun hintaa ja laatua?
”Hoidon ja kunnossapidon alueurakassa ei ole vertailua, koska niitä urakoi vain KIPA. Sen sijaan investoinneissa KIPA ja yksityiset urakoitsijat tekevät töitä samoilla, YSEen pohjaavilla sopimusmalleilla. Vertailu onnistuu ja teemme sitä jatkuvasti”, Lassi Nurmi kertoo.
Oma konekanta alas, ostopalvelut ylös
KIPAsta on tullut kaupungininsinööri Lassi Nurmen mukaan kustannuskilpailukykyinen, kun ostopalvelujen määrää on merkittävästi lisätty.
”Omaa kone- tai autokantaa ei enää ole, vaan ne hankitaan ostopalveluna markkinoilta. Varikon korjaamon
yksityistäminen viime vuonna toi myös tuottavuushypyn.”
Vuosittaisista käyttötalousmenoista on säästetty 1,2 miljoonaa euroa. Yksittäisissä alue- ja katusaneerauksissa on saatu 20–25 prosentin säästöjä. Sekä Nurmi että Tapiola sanovat, että kaikesta huolimatta työn laatu on parantunut.
Paikallinen yrittäjäkunta kiittää Imatran toimintatapoja. Yhteistyötä tehtäisiin kaupungin kanssa vaikka enemmänkin pilottien ja kokeilukulttuurin hengessä.
”Olemme avoimia kokeiluille, joilla työn tuottavuus paranisi yhä. Esimerkiksi koneohjauksen käyttöönottoon olisi jo kiinnostusta”, Koneurakointi Ovaskan toimitusjohtaja Mikko Ovaska vihjaa.
Ovaska haluaa erityisesti korostaa, että kun paikallinen yritys pannaan hommiin, veroeurot jäävät kaupungille. ”Esimerkiksi meidän työntekijämme ovat lähes sataprosenttisesti imatralaisia.”
Lue koko juttu 24.2.2017 ilmestyvästä Infra-lehdestä!
Kuntajuttusarjassa on tuotu terveisiä Oulusta, Varkaudesta, Joensuusta, Imatralta ja Hyvinkäältä.
Lisää menestysreseptejä kunnille: Infra.fi/Resepti
