Sijainti soraharjulla auttaa Hyvinkäätä, mutta teknistä ja hankintatoimen osaamista tarvitaan myös, jotta talous, kadut ja putket kestäisivät. Hyvinkäällä korostetaan paikallisyritysten ja kaupungin oman osaamisen tasapainoista hyödyntämistä.
Teksti: Vesa Tompuri ja Anu Ginström
Pääosa kunnista on ulkoistanut osan infratoiminnoistaan ja säilyttänyt oman organisaation tai osia siitä. Millä mallilla kuntateknisen omaisuuden hallinta onnistuu parhaiten?
Yksi onnistujia yhdistävä tekijä on pitkäjänteinen infran ylläpito. Hyvinkäällä tämä ilmenee esimerkiksi siinä, päällystekorjauksissa ei tyydytä vain urapaikkauksiin.
”Kun on tarpeen korjata, korjataan riittävän perusteellisesti. Tämä on ollut meillä periaatteena pitkään ja näkyy nyt siinä, että korjausvelkamme on erittäin pieni. Vain muutama miljoona euroa yli 50 000 asukkaan kaupungissa ei tee muutamaa kymppiä enempää asukasta kohden”, teknisen keskuksen johtaja Jouni Mattsson sanoo.
Geoteknisessä mielessä Hyvinkää on onnenpekka Kuuma-kuntien joukossa. Korjausvelan minimoimisessa auttaa sekin, ettei soraharjun kupeessa ja päällä tarvitse olla huolissaan routa- tai kantavuusongelmista.
Ei suosimista, mutta toimivat markkinat tarvitaan
Tänä vuonna sata vuotta täyttävä Hyvinkää on ulkoistanut infratoimintojaan maltillisesti. Ulkoistustarve on kuitenkin vähitellen kasvanut, sillä eläkkeelle jääneiden tilalle ei usein palkata uusia. Suuntaus jatkunee.
Paikallisten yritysten pärjääminen tarjouskilpailuissa on Jouni Mattssonille mieluinen asia.
”Kaupunki tarvitsee toimivia inframarkkinoita, jotta saa osaavat tekijät kiinnostumaan tarjouspyynnöistään. Hankintalaki ei salli paikallisuuden suosimista, mutta tietysti jos tullaan tarpeeksi kaukaa, syntyy matka- ja majoituskustannuksia, ja silloin herkästi pudotaan urakkakisan kärkisijoilta”, Mattsson pohtii.
Uudistuneessa hankintalaissa olennaista on esimerkiksi kynnysarvojen nousu; rakennusurakoissa kilpailutuspakon raja on nyt 150 000 euroa. ”Tämä on järkevä muutos, joka yksinkertaistaa hankintoja ja helpottaa yhteistyötä sopimusurakoitsijoiden kanssa”, arvioi Mattsson.
”Korostan, että oma hankintaosaaminen ja hankintalain perusteellinen tuntemus on edelleen tärkeä osa toimintaamme. Hankintalain tulkinta vaatii erityisosaamista, jota voi verratta cad-piirustusohjelman käyttöön: tiedetään, että pitää piirtää koneella viiva, mutta vaatii harjaannusta osata tehdä se.”
Ulkoista ja säästä?
Hyvinkääläisen RTA-Yhtiöiden toimitusjohtaja Nina Lindströmin mukaan esimerkiksi alueurakoita yksityisille toimijoille ulkoistaneet kunnat ovat saavuttaneet selkeitä säästöjä.
”Kun julkista ja yksityistä sektoria mitataan samoilla laatu- ja talousmittareilla, kunnat voivat kehittää myös omaa hankintatoimintaansa ja tehdä jatkossa entistä onnistuneempia hankintoja.”
Hyvinkäälläkin tehtyjen hoitosopimusten yksikköhinnat ovat edullisia, mikä tukee kaupungin talouden tasapainottamista.
”Kustannusten läpinäkyvyys ja hoitotöiden tuotteistus ovat tärkeitä tekijöitä myös oman työn kehittämisessä ja tehostamisessa”, Jouni Mattsson sanoo.
Lindström pitää Hyvinkäätä oivallisena esimerkkinä hankintoja kehittävästä kaupungista. Vuoropuhelu on ollut avointa ja kaupunki ottaa yrittäjät erinomaisesti huomioon kehittäessään toimintaansa.
Poimi parhaat ideat Hyvinkäältä!
Hyvinkää saa yrityksistä paljon irti ennakoimalla ja luotaamalla aktiivisesti markkinoita. Miten se sen tekee?
Kaupungin liiketoimintajohtaja Annukka Lehtonen kertoo kaupungin esittelevän kahdesti vuodessa yrittäjätilaisuuksissa vireillä olevat hankintansa. Samalla kerätään palautetta niiden kehittämiseksi. Kun tarjouskilpailuvaihe lähestyy, yrityksiin lähtee vielä ennakkoon tietopyyntöjä ja hanke-esittelykutsuja.
Noin puolet hankinnoista kilpailutetaan jo edellisvuoden mittaan tarjouspyynnössä olevan ennakoivan klausuulin turvin: hankinta toteutuu, jos valtuusto myöntää tarvittavan määrärahan vuoden lopussa.
Yrityksistä kerätään myös tietoa niiden toiveista systemaattisesti vakioidulla kysymyspatterilla. Yrityskirje tavoittaa kaikki seudun yritykset. Kaupunki myös vierailee valtuutettujen, muiden yrittäjien ja virkamiesten voimin erikokoisissa yrityksissä parikymmentä kertaa vuodessa.
Yhteinen ajatusjalostamo
Annukka Lehtosen mukaan kaupungin ennakoiva ote vähentää kiirettä virkamiesten ja palveluntuottajien päässä ja parantaa tarjouskilpailun lopputulosta. Takana on myös isompi tavoite.
”Haluamme uusia innovaatioita palveluhankintoihin. Virkamiehemme ovat fiksua porukkaa, mutta aina saamme jotain uutta yrittäjiltä. Vuoropuhelussa hankkijankin ajatus jalostuu.”
Lue koko juttu 24.2.2017 ilmestyvästä Infra-lehdestä!
Kuntajuttusarjassa on tuotu terveisiä Oulusta, Varkaudesta, Joensuusta, Imatralta ja Hyvinkäältä.
Lisää menestysreseptejä kunnille: Infra.fi/Resepti
