Joensuu on tehnyt sen, mistä moni muu vain haaveilee. Kaupunki kasvaa ja vetää puoleensa verotuloja. Uutta rakennetaan vauhdilla, mutta myös vanhasta infrasta pidetään hyvää huolta.
Teksti: Sari Okko
Vaikka rakennusala on kovassa kasvukierteessä, ihan missä tahansa ei rakenneta. Voittajia ovat paikkakunnat, joissa kunta panostaa alueen elinvoimaisuuden kehittämiseen.
Avainasemassa on toimiva infra, jonka ansiosta ihmiset, tavarat ja tieto liikkuvat jouhevasti, ja palvelut löytyvät järkevän matkan päästä. Hyvälle perustalle on turvallista tehdä myös investointipäätöksiä, jotka tuovat kuntaan verotuloja. Joensuu on hyvä esimerkki.
”Taustalla ovat kaupungin kasvusopimukset, joihin on kirjattu pyrkimys poistaa esteitä kehittämisen tieltä sekä lisätä vetovoimaa viihtyisää elinympäristöä rakentamalla. Rakentaminen onkin vilkasta: viime vuonna valmistui yli 800 uutta asuntoa ja tänä vuonna 600”, tekninen johtaja Anu Näätänen kertoo.
Rahaa ja aikaa säästöön
Joensuun kaupungin strategian mukaisesti uutta rakennettaessa hyödynnetään olemassa olevaa infraa. Tätä ajattelua edustaa esimerkiksi Penttilän uusi asuinalue, joka rakentuu vanhalle sahateollisuusalueelle.
”Uuden sillan kautta Penttilänrannasta on torille vain kilometri. Asuinalueen sijainti on infran kannalta siis hyvä, joten sitä on kannattanut hyödyntää ja kehittää”, Näätänen toteaa.
Olemassa olevien rakenteiden hyödyntäminen on Näätäsen mukaan edullista ja järkevää koko yhdyskuntatalouden kannalta. Kun ei tehdä pitkiä vetoja, käytettävissä olevat rahat voidaan käyttää olemassa olevan infran kehittämiseen.
”Tämä hyödyttää niin kuntaa kuin kuntalaisia. Asukkaat arvostavat sitä, että palvelut ovat lähellä, mikä puolestaan vähentää autolla liikkumista, millä on edelleen suuri arvo ympäristöä ajatellen.”
Joki keskelle kaupunkia
Penttilänrannan asuinalue istuu Joensuun Symmetrisen kaupungin visioon, jonka tavoitteena on laajentaa kaupunkikeskustaa Pielisjoen itärannalla kehittämällä aluetta yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Numeroissa tavoitellaan 3500 uutta työpaikkaa ja 6000 uutta asukasta. Lisäksi tavoitteena on kaupunkirakenteen tiivistyminen, toimivat liikennejärjestelyt ja asukasviihtyvyyden lisääminen.
”Käytännössä siirrämme joen keskelle kaupunkia kehittämällä keskustamaista rakentamista uusille alueille. Vireillä on jo useita isoja hankkeita, kuten parhaillaan käynnissä olevat Joensuun asemanseudun kehittämistoimet”, Näätänen sanoo
Symmetrisen kaupungin kehittäminen tarkoittaa euroissa noin miljardin kakkua, josta julkista rahaa on noin 200 ja yksityistä 800 miljoonaa euroa.
”Uskomme vahvasti, että tavoitteemme toteutuvat. Joitakin yksityisellä rahan hankkeita on jo käynnistynyt ja lisää on tulossa. Emme voi luvata, että kaikki on valmista ensi vuonna, mutta tavoitteiden mukaisesti vuonna 2030.”
Investoinnit tarpeen mukaan
Joensuu on ottanut mallikkaasti haltuun myös infran inventoinnin. Palveluntuottajan kanssa on mm. määritelty katuomaisuuden kunto, arvioitu korjausvelan määrä sekä laadittu analyysejä ja ennusteita.
”Tarkoituksena on ollut kehittää omaisuuden kunnonhallintaa, laatia yhdenmukaiset kuntoluokitukset, selvittää korjausvelan määrä ja arvioida sen kehittymistä sekä hyödyntää tuloksia investointien suunnittelussa ja rahoituksen ohjauksessa”, Näätänen kuvailee.
”Nyt esimerkiksi tiedämme, kuinka paljon tulee investoida, jotta saamme katuomaisuuden kohtuulliseen kuntoon tai kuinka paljon, jotta saamme sen uutta vastaavaan kuntoon. Koska käytettävissä olevat investointirahat ovat rajallisia, pystymme tiedon avulla kohdentamaan investoinnit sinne, missä tarve on suurin.”
Faktat purevat päättäjiin
Näätänen korostaa, että korjaustarpeet ja investointien kohdentaminen tulee osata perustella tietoon pohjaten. Suurin tarve ei välttämättä ole siellä, mistä löytyvät äänekkäimmät ihmiset. Perimmäisenä tavoitteena on pitää infra joka puolella toimintakuntoisena ja palvelut kunnossa.
”Faktat purevat poliittisessa päätöksenteossa. Aina se ei välttämättä ole helppoa, mutta argumenttien toistaminen kannattaa. Yhdellä vaalikaudella ei tapahdu ihmeitä, joten omaa viestiä pitää muistaa toistaa uudestaan ja uudestaan vaalikaudesta toiseen, vaikka välillä tuntuisikin siltä, että onhan tämä jo kerrottu.”
”Kyse on aina isoista rahoista. Uuden rakentaminen on helppo nähdä, mutta myös vanhan ylläpitäminen ja kehittäminen on tärkeää. Tätä viestiä kannattaa edistää ja kerrata.”
Yksityiset palvelut avuksi
Moni kunta joutuu painimaan kuntaliitoksien kasvattaman korjausvelan kanssa. Millainen tilanne on Joensuussa?
”Tilanne on tuttu meilläkin. Joensuuhun on liittynyt neljä kuntaa, joita on rakennettu ja joiden infraa on hoidettu eri tavoin. Korjausvelka-analyysistä näemme, että erityisesti liitosalueiden asuntokaduissa on aika paljon ongelmia”, Näätänen vastaa.
”Yhtenäinen työkalu on tässäkin tarpeen, jotta osaamme laittaa rahoitusta akuutteihin paikkoihin. Koska hajanaisilla liitosalueella on vähän henkilökuntaa, olemme kokeneet yksityisen palveluntuotannon alueiden hoidossa toimivaksi malliksi. Kun toimintatavat ja sopimusmallit ovat yhtenäiset, pystymme toimimaan tasapuolisesti ja huolehtimaan yhtenäisestä laatutasosta.”
Alueurakat tuottavat tulosta. Katujen ja yleisten alueiden hoidossa toimintamalli on alentanut kustannuksia urakka-alueella noin 15 prosenttia.
Lisää menestysreseptejä kunnille: Infra.fi/Resepti >
