Kuntatekniset työt edellyttävät paljon koneita, laitteita, materiaalia, henkilöstöä ja tiloja. Niihin sitoutuu suuria pääomia, joiden tuottavuutta ei kunnissa juuri seurata. Kuntien heikko talousseuranta ilmeni Taloustutkimuksen tuoreesta kuntainfraselvityksestä.
Kuntatekniikkaa ovat energiahuolto, jätehuolto, puistot ja yleiset alueet, liikenneväylät, kiinteistöt ja niiden huolto sekä vesihuolto. Taloustutkimus selvitti kuntien teknisen toimialan laajuutta ja tehokkuutta INFRAn, Rakennusliiton, Koneyrittäjien liiton ja Suomen Yrittäjien toimeksiannosta.
Lähteenä ovat olleet kuntien julkiset tilinpäätöstiedot, jotka kattavat kaikki kunnan toimialat, sekä kuntien omistamien infratoimialan liikelaitosten, virastojen ja osakeyhtiöiden tiedot niiltä osin kuin ne ovat olleet saatavissa julkisista lähteistä.
”Infratoimintojen organisointi on kunnissa erittäin hajanaista. Julkisista tietolähteistä kuten Tilastokeskukselta, kaupunkien tilinpäätösjulkaisuista ja yksiköiden toimintakertomuksista on erittäin vaikeaa muodostaa kokonaiskuvaa kuntien yksittäisten toimintojen taloudellisesta tehokkuudesta. Tässä selvityksessä sitä päätettiin silti yrittää”, INFRAn toimitusjohtaja Paavo Syrjö kuvailee työn lähtökohtia.
Tulosten tulkinta ei ole helppoa tutkimusjohtaja Pasi Holminkaan mukaan. Jo palveluntuotantotapoja on liki yhtä monta kuin kuntia. Teknisiä palveluja tuottavat virastot, liikelaitokset, kuntayhtymät, kunnan osakeyhtiöt ja kuntayhtymän osakeyhtiöt. Ostopalvelujakin käytetään. Toimintamallien kirjoa on vaikea vertailla ja pistää paremmuusjärjestykseen.
”Myös poliitikkojen on erittäin hankalaa seurata kuntatekniikan tuottavuutta tai verrata käytäntöjä kuntien välillä. Monimuotoinen vyyhti vaatisi laajaa kaupallista koulutusta”, Holm pohtii.
Oma tuotanto kasvattaa menoja
Ihannetapauksessa kuntakonsernin koneet ja laitteet ovat töissä mahdollisimman paljon, mieluiten 24/7. Tämä toteutuu harvoin.
”Tehokkuusseuranta on kunnissa usein lapsen kengissä. Kun määräraha hankintaan on saatu, seurantaa ei välttämättä ole, jolloin laskentatoimessa tyydytään käyttökateseurantaan pääoman käytön ohjaamisen sijaan”, Pasi Holm sanoo.
Taloustutkimuksen selvitys paljastaa, että etenkin Helsinki ja Pori tuottavat enemmän palveluita omalla henkilökunnallaan ja hyödyntävät vähemmän ostopalveluita kuin vertailukunnat. Lappeenrannassa, Hämeenlinnassa ja Vantaalla tilanne on päinvastainen.
”Mitä enemmän kunta tekee töitä itse, sitä enemmän täytyy ostaa aineita, tavaroita ja tarvikkeita. Sitä suuremmat ovat myös henkilökuntamenot”, Pasi Holm huomauttaa.
”Keskimäärin tutkitut kunnat ostavat aineita, tavaroita ja tarvikkeita vuodessa 420 eurolla kuntalaista kohden. Helsinki ostaa noin 800 eurolla. Koneita ja laitteita omistetaan kuntalaista kohti keskimäärin 116 euron edestä. Helsingissä vastaava luku on 290, Vantaalla 85 ja Espoossa 75 euroa.”
Oma tuotanto vaikuttaa lisäävän kunnan materiaali- ja henkilöstömenoja sekä nostavavn selvästi koneisiin ja laitteisiin sidotun pääoman määrää – juuri sitä, jonka tuottoa ei yleensä seurata.
Tyhjäkäynti voidaan saada pois
”Kun palvelut toteutetaan kunnan omana työnä, henkilöstö- ja konemäärä on vakioitu, vaikka varsinkin maarakennusalalla tarve vaihtelee voimakkaasti sesongeittain. Vaihtoehtona olisi hankkia palvelua markkinoilta vain tarpeeseen, jolloin koneisiin, halleihin ja henkilöstöön sidottua kunnan rahaa vapautuu muuhun käyttöön”, INFRA ry:n puheenjohtaja Harri Kailasalo ehdottaa.
Sote-palvelujen järjestäminen siirtyy seuraavan valtuustokauden aikana maakunnille.
”Kuntapäättäjien kannattaisi jo nyt alkaa kääntää päätä sinne, missä kunta voi jatkossakin vaikuttaa vahvasti tulevaisuuteensa, talouteensa ja menestysedellytyksiinsä. Silloin puhutaan teknisestä sektorista”, Kailasalo sanoo.
Myös Pasi Holm peräänkuuluttaa kunnilta ryhtiliikettä siihen, miten kustannusseurantaa hoidetaan ja pääomien ohjaus otetaan haltuun:
”Kannattaa pohtia ostopalveluita. Yrityksen voi olla helpompi käyttää tehokkaasti koneita ja laitteita erilaisissa hankkeissa 24/7 siellä, missä kysyntää on sen sijaan, että ne lojuvat tyhjänpantteina kunnan omia töitä odotellessa. Jos infratoiminta osoittautuu kunnassa tehottomaksi, myös erilaiset kumppanuudet kannattavat. Ja jos tehdään itse, yhtiömuoto kannattaa, koska silloin toimintaa voidaan helpommin verrata yksityiseen”, Holm summaa.
Taloustutkimuksen vertailussa oli mukana 21 kuntaa: Espoo, Helsinki, Hämeenlinna, Joensuu, Jyväskylä, Kotka, Kouvola, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Mikkeli, Oulu, Pori, Rauma, Rovaniemi, Salo, Seinäjoki, Tampere, Turku, Vaasa ja Vantaa.
LISÄTIEDOT:
Paavo Syrjö, toimitusjohtaja, INFRA ry, puh. 040 560 1803; etunimi.sukunimi(a)infra.fi
Pasi Holm, tutkimusjohtaja, Taloustutkimus Oy, puh. 010 758 5212; etunimi.sukunimi(a)taloustutkimus.fi
Harri Kailasalo, puheenjohtaja, INFRA ry, puh. 02071 53394; etunimi.sukunimi(a)lemminkainen.com
Suomen maa- ja vesirakentajat kokoontuvat viikonloppuna Joensuuhun INFRA ry:n Liittopäiville. Pohjois-Karjalasta kajahtavat INFRAn viestit kuntavaalikentille. Tutustu osoitteessa www.infra.fi/resepti.
