Korjausrakentamisen kehitys on ollut koko 2020-luvun poikkeuksellisen heikkoa. Korjausrakentaminen on vähentynyt kolmena peräkkäisenä vuotena. Myöskään tälle vuodelle ei ole luvassa juuri parempaa, ellei valtio tee tarvittavia päätöksiä.
Valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Niemelä on julkisuudessa ihmetellyt verotulojen tippumista kolmella miljardilla eurolla. Ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan rakennusteollisuuden suora liikevaihto oli lähes 47 miljardia euroa, josta maksettiin veroja tai veroluontoisia maksuja yli 40 prosenttia, asuntorakentamisessa 46 prosenttia. Tästä on tultu alaspäin jo 6,5 miljardia, joka tarkoittaa verotulojen kannalta noin 2,5 miljardin euron laskua. Tämä selittää suurelta osin kuopan, jota budjettipäällikkö miettii.
Tällaisessa suhdannetilanteessa tarvitaan useiden eri täsmätoimien yhteisvaikutusta, jotta korjaamista ja koko Suomen taloutta saadaan kasvuun. Ympäri maata on valmiudessa hankkeita, jotka voitaisiin aloittaa lähes välittömästi. Kun taloyhtiöiden tarpeellisia ja jo pitkälle suunniteltuja investointeja saadaan aikaistettua, luodaan nopeasti työtä ja tuloja.
Korjausrakentamiseen ja taloyhtiöiden erilaisiin perusparannushankkeisiin kohdistettu 100 miljoonan euron määräaikainen investointiavustus laittaisi liikkeelle yhden miljardin euron edestä hankkeita. Tämä tuottaisi työtä vuodeksi 14 000 suomalaiselle. Samalla nämä investoinnit palauttaisivat yhteiskunnalle yli 400 miljoonaa euroa takaisin veroina ja veroluonteisina maksuina.
Määräaikaisuus jouduttaisi hankkeita, sillä taloyhtiöt eivät halua menettää mahdollisuuttaan saada avustusta. Kun hankkeita saadaan käyntiin ja yhtiökokousten päätettäväksi jo tänä keväänä, niin aikaistetaan myös verotulojen sekä talouden kasvua.
Paine energiaremonteille kasvaa
Rakennusten korjausvaje kasvaa jatkuvasti ja samalla niiden käytettävyys ja arvo heikkenevät, jos emme satsaa riittävästi yllä- ja kunnossapitoon. Ja jos korjauskuorma kasvaa liiaksi, remontit tulevat entistä kalliimmaksi toteuttaa ja rahoituksen saanti voi muodostua mahdottomaksi.
Lähitulevaisuudessa myös rakennusten energiatehokkuusdirektiivi velvoittaa Suomea lisäämään energiankulutusta vähentävää korjaamista erityyppisten kannusteiden avulla. Energiatehokkuuden parantaminen ja kiinteistöjen käyttöiän pidentäminen ovatkin tehokkaita tapoja vähentää kiinteistöistä syntyviä ympäristövaikutuksia.
Korkojen laskusta ja kustannuskehityksen hidastumisesta huolimatta taloyhtiöt, pienet kunnat ja muut kiinteistöjen omistajat eivät ole uskaltaneet käynnistää edes jo suunniteltuja hankkeitaan.
OP-ryhmän pääjohtaja Timo Ritakallio ehdotti 3.3. Kauppalehdessä parempaa valtiontakausta korjausrakentamisen lainoihin. Hänen mukaansa valtiontakaus remonttilainoissa vauhdittaisi rakentamista sekä auttaisi pieniä ja heikkokuntoisia taloyhtiöitä purkamaan remonttivelkaansa. Samassa lehdessä ministeri Sari Multala sanoi tämän tyyppisten muutosten valmistelun olevan jo käynnissä. Ministeri myös nosti esiin sen, että pankkien pitäisi mahdollistaa korjausrakentamista laajemmin. Näillä molemmilla on iso merkitys markkinan avautumiselle, ja RT onkin pitänyt näitä esillä jo pidempään.
Samalla Euroopan investointirahaston (EIR) ja suomalaisten pankkien sopimien remonttitakauksien käyttöä pitäisi sujuvoittaa. EIR-takausten myötä pankit voisivat tarjota parempia rahoitusehtoja, kuten alhaisempia korkoja. Takaukset voisivat kattaa 70-80 prosenttia lainoista, mutta nyt niitä ei syystä tai toisesta käytetä riittävästi.
Toimivaksi todettuja keinoja
Kiinteistöliiton uusimmassa korjausrakentamisbarometrissa (syksy 2025) taloyhtiöt eivät odota rahoitusehtojen paranevan, vaan päinvastoin. Yli kolmannes taloyhtiöistä ennakoi rahoitusehtojen huononevan entisestään. Vastaavasti yli kolmannes taloyhtiöistä sai vain yhden lainatarjouksen tai jopa ei yhtään. Ehdotettu investointiavustus toisi helpotusta myös niillä alueilla, joissa on ollut vaikeuksia saada rahoitusta korjauksiin.
Määräaikainen investointiavustus on aiemminkin hyödynnetty elvytyskeino. Hallitus toteutti vastaavan suhdanneluontoisen 10 prosentin korjausavustuksen finanssikriisin yhteydessä vuosina 2009–2010. Myös 90-luvulla on ollut käytössä vastaava elvytystoimi. VTV arvioi avustuksen lisänneen asuinyhteisöjen korjausrakentamista ja vaikuttaneen myönteisesti rakennusalan työllisyyteen ja asuntokannan laatuun.
Jotta korjausrakentaminen lähtisi kunnolla liikkeelle, tarvitaan investointiavustuksen ja perusparannuslainojen ehtojen rinnalle myös muita keinoja. Tällaisia ovat esimerkiksi valtion täytetakauksen uudistaminen asunto-osakeyhtiöiden peruskorjauslainoille, niin sanotun asunto-osakeyhtiöiden asuintalovarauksen kehittäminen sekä kotitalousvähennyksen laajentaminen ja korottaminen.
Korjausrakentaminen painottuu voimakkaasti pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, yli puolet liikevaihdosta tehdään pk-yrityksissä. Rakennusalan poikkeuksellisen alhainen aktiviteettitaso merkitsee, että kapasiteettia on tällä hetkellä laajasti vapaana hyödynnettäväksi.
Nyt olisi erinomainen tilaisuus laittaa liikkeelle energiatehokkuutta parantavia remontteja, joilla vähennetään merkittävästi energiankulutusta ja pienennetään lämmityskustannuksia. Samalla parannettaisiin tilojen käytettävyyttä ja terveellisiä sisäolosuhteita.
Aleksi Randell
Toimitusjohtaja
aleksi.randell@rt.fi +358 9 129 9201Rakennusteollisuus RT
Assistentti: Lotta Räty
Kirjoita kommentti