Rakennuslehden kesäkuun 2025 numerossa oli kirjoitus rakennusten EU-tason ja kansallisesta hiilisääntelystä – hiilijalanjäljen laskennasta ja siihen kytketystä raja-arvo-ohjauksesta. Kirjoitus nosti hyvin esille ympäristöministeriön kansallisen sääntelykehityksen pitkän, jo 2017 käynnistetyn prosessin kipupisteitä. Niitä on syntymässä jatkossakin hiilijalan laskennan materiaaleihin ja energiankäyttöön liittyvien lähtötietojen ja oletusparametrien päivityksistä sekä itse laskentamenetelmään tehtävistä tarkennuksista.
Ministeriön hanke – vähähiilisen rakentamisen tiekartta – on nyt saamassa jonkinlaisen välipäätöksen Suomen lähetettyä syyskuussa valtioneuvoston asetuksen uuden rakennuksen hiilijalanjäljen raja-arvoista EU-komission notifiointiprosessiin. Vastausta odotetaan vielä tämän vuoden puolella. Samanaikaisesti ympäristöministeriön asetus rakennuksen ilmastoselvityksestä eli hiilijalanjäljen laskennasta on tulossa voimaan 2026 alusta. Asetuksissa on todettu olevan vielä paljon aukkokohtia mm. sen osalta, kuka lopulta on riittävän pätevä laskemaan hiilijalanjäljen ja kuka pätevä toteamaan juridisluonteiset tulokset oikeiksi.
Hiilisääntelyä sekoittaa osaltaan myös uudistettava rakennusten energiatehokkuussääntely, johon EU-komission direktiivin pohjalta sisällytetään hiilijalanjäljen arvon esittäminen energialuokan rinnalla vuosikymmenen loppuun mennessä. Komissio on antamassa vuodenvaihteessa delegoidun asetuksensa hiilijalanjäljen laskentamenetelmästä, jota EU:n jäsenvaltioiden tulee käyttää. Tiettyjä poikkeuksia tultaneen sallimaan, mutta komissio linjaa laskentamenetelmän ja sen lähtötietojen tuottamisen säännöt relevantteihin EN-standardeihin viitaten.
Ympäristöministeriö on ilmastoselvitysasetuksessaan määritellyt tammikuun alusta 2026 sovellettavan laskentamenetelmän aiempien korjailtujen versioiden jatkeeksi. Odotettavissa on kuitenkin seuraava päivitystyö jo ensi vuoden aikana, nyt komission laskentamenetelmän pohjalta. Näyttää siltä, ettei Suomessa edes ensi vuonna saada laskettua rakennusten hiilijalanjälkeä harmonisoidulla menetelmällä, joka tuottaisi tilastollisesti vertailukelpoista tietoa erityyppisten ja elinkaariominaisuuksiltaan vastaavien rakennusten hiilijalanjäljestä. Sekava tilanne näyttää jatkuvan myös myöhemmin.
Hiilisääntelyn ongelmia ovat myös asetuksissa esitetty yksi yksittäinen käyttötarkoitusluokkainen raja-arvo ja pakollinen 50 vuoden laskentajakso. Sama raja-arvo koskee eriarvoistavasti teknisesti ja toiminnallisesti jopa täysin vertailukelvottomia vaihtoehtoja. Esimerkiksi pitkäaikaiskestävyydeltään ja energiatehokkuudeltaan huonompia ratkaisuja suosittaisiin ja parempia rangaistaisiin, mitä ei voi uskottavasti perustella edes hiilipäästöjen akuutilla pienentämistarpeella. EU-komission laskentamenetelmän EN-viitestandardi määrittelee vaihtoehtoisten ratkaisujen vertailun sallivan toiminnallisen vastaavuuden. Sen mukaan vertailluilla ratkaisuilla pitää olla sama käyttötarkoitus ja käyttöikä sekä samat tekniset ja toiminnalliset ominaisuudet.
Rakennusteollisuus RT on listannut kommenteissaan tilanteita, joissa tulisi saada poiketa asetusta yksittäisestä raja-arvosta. Näitä ministeriö on nyt järkisyistä sisällyttänyt EU-komission notifikaatioon lähetettyyn asetusehdotukseensa. Käyttötarkoitusluokkakohtainen hiilijalanjäljen raja-arvo saisi ylittyä enintään viisi prosenttia, jos raja-arvon alittavan uuden rakennuksen suunnittelu ja toteuttaminen on erityisen vaikeaa rakennuksen, sen käyttötarkoituksen tai sijaintipaikan ominaispiirteiden takia sekä sellaisten kaavamääräysten noudattamisen takia, jotka nostavat merkittävästi rakennuksen hiilijalanjälkeä. Lisäksi sama ylityssääntö koskee tavanomaisesta rakentamisesta poikkeavien, pitkäikäisyyttä edistävien elinkaariominaisuuksien toteuttamisen takia aiheutuvia lisäpäästöjä. Kysyä tietenkin voi, miten ylityssäännön 5 % määriteltiin; miksei 10 % tai jotain muuta, kun ylitysten perustelut joka tapauksessa joudutaan esittämään hankekohtaisesti.
Tarpeellinen asetukseen lisätty lisäjousto on myös se, että raja-arvo saa ylittyä, kun raja-arvon alittaminen on erityisen vaikeaa rakennuksen korkeuden vuoksi sekä kantavien ja jäykistävien rakenteiden suunnittelu ja toteuttaminen on erityisen vaikeaa poikkeuksellisen vaativan sijaintipaikan vuoksi. Sallittu raja-arvon ylitys saa suuruudeltaan olla sen verran kuin kyseinen erityistilanne aiheuttaa välttämätöntä lisäystä hiilijalanjälkeen, minkä määrittäminen jää kuitenkin tapauskohtaisesti tulkinnanvaraiseksi. Käsittelemättä on jäänyt myös rakentamisolosuhteiden vaikutus hiilijalanjälkeen.
On huomattava, että raja-arvoasetusehdotukseen tehdyt poikkeamissäännöt pyrkivät nyt paikkaamaan asetuksista puuttuvaa hiilijalanjäljen laskennan EN-standardin sääntöä eri vaihtoehtoratkaisujen vertailukelpoisuudesta. Näin käyttötarkoitusluokittain asetetussa raja-arvossa tai itse asiassa muokatuissa raja-arvoissa huomioidaan myös elinkaarikestävyyden eri tekijöitä. Elinkaariominaisuuksiltaan paremmille ja kestävämmille vaihtoehdoille tulee loogisesti sallia korkeammat päästöt. Niiden hiilijalanjälkeä ei kuitenkaan tulisi edes laskea 50 vuodelle vaan todelliselle käyttöiälle. Näin ollen laskennan vinoumia säilyy.
Rakennusteollisuus ja rakennustuoteteollisuus ovat koko ympäristöministeriön pitkän sääntelyhankkeen ajan kehittäneet markkinavetoisesti toimintojaan ja tuotteitaan vähähiilisemmiksi. Tämä on tapahtunut vaarantamatta rakennuksen pitkän käyttöiän aikaista elinkaarilaatua ja kestävyyttä. Rakennusteollisuus RT ja Rakli ehdottivat aiemmissa kommenteissaan green deal-tyyppistä hankekohtaista ohjausta vaihtoehtona ongelmalliselle yksittäisiin käyttötarkoitusluokkakohtaisiin raja-arvoihin tähtäävälle sääntelylle. Se ei ympäristöministeriölle kelvannut. Nyt ollaan tilanteessa, jossa ennenaikaisesti liikkeelle laskettua hiilisääntelyä joudutaan korjailemaan niin komission oman sääntelyn kuin kira-sektorin toimijoiden esittämien käytännön huolien takia.
Teksti on julkaistu Rakennuslehdessä.
Jani Kemppainen
Päällikkö, tekniset määräykset ja lainsäädäntö ja laatu
jani.kemppainen@rt.fi +358 40 541 8090Talonrakennusteollisuus ry
Kirjoita kommentti