Skanska lähti kiertotalouden green dealiin rakennusalan pioneerina. Ympäristöpäällikkö Laura Eklund paljastaa nyt tuskanhienkin virranneen, kun oli diilitavoitteiden julkistamisen aika. Hikitipat pois pyyhkäisemällä Skanskan malli käy inspiraatioksi kaikille.
Skanska Oy sitoutui ensimmäisten yritysten joukossa Kiertotalouden green deal -sopimukseen syksyllä 2024. Valtion luotsaama, vapaaehtoisuuteen perustuva strateginen sitoumusmalli tähtää luonnonvarojen kulutuksen vähentämiseen sekä vähähiilisen kiertotalouden edistämiseen.
Olimme alusta saakka aktiivisesti mukana green deal -pelisääntöjen valmistelutyössä, ja siksi koimme luontevaksi tehdä myös sitoumuksen ensimmäisten joukossa. Vaikka kiertotalousrintamalta löytyy lukuisa joukko erilaisia pilotteja ja kaupallisia ratkaisuja, lisävauhtia tarvitaan edelleen laajamittaisen kiertotaloussiirtymän kirittämiseksi. Resurssitehokkuudella ja kiertotalousratkaisuilla hillitään monia tämän ajan polttavia haasteita luontokadosta aina ilmastonmuutokseen.
Uskon, että monet organisaatiot, jotka tällä hetkellä harkitsevat omaa sitoumustaan, painiskelevat samojen kysymysten parissa kuin mekin Skanskassa kevään 2024 aikana. Pohdimme tuolloin, mitkä olisivat vaikuttavimpia mittareita, miten määritellä lähtötaso ja kuinka kunnianhimoiseksi tavoitteet tulisi kalibroida.
Harkitsimme useita eri mittareita, ja on pakko myöntää, että sitoumuksen julkaisuhetkellä tunnelmat olivat allekirjoittaneella melko kaksijakoiset. Välillä tuskanhiki virtasi tavoitteiden tuntuessa lähtötasoon nähden mahdottomilta, ja toisena hetkenä tavoitteet vaikuttivat naurettavan helpoilta.
Toivottavasti vuoden 2030 jälkeen me ja koko rakennusala olemme kehittyneet niin paljon, että vain jälkimmäinen vaihtoehto realisoituu. Tarpeen vaatiessa voisimme kiristää ja tarkentaa tavoitteitamme jo matkan varrella.
Kiertotalous pöytään, kysyi asiakas tai ei
Meillä Skanskassa on ollut jo usean vuoden ajan vähähiilisyyden osalta sisäisenä tavoitteena, että tarjoamme kaikissa hankkeissamme päästövähennystoimenpiteitä, vaikka asiakas ei näitä erikseen kysyisi. Tarkoituksena on ollut näin lisätä omaa osaamistamme laajalla rintamalla eikä pelkästään yksittäisissä edelläkävijähankkeissa. Samalla olemme kuulleet useiden asiakkaidemme oppineen meiltä uutta.
Kiertotaloustavoitteissamme toistetaan nyt tätä samaa lähestymistapaa. Ensimmäinen päätavoitteistamme onkin, että viimeistään vuonna 2035 kaikissa alkavissa hankkeissamme on määritelty kiertotaloustavoitteita tai toimenpiteitä.
Tämän tavoitteen osalta lähtötietoa ei ole, sillä mittaria ja seurantajärjestelmää vasta luodaan. Toimenpidekokonaisuus on todella laaja. Se sisältää muun muassa kierrätysraaka-aineiden suosimisen rakennustuotteissa ja maarakentamisessa.
Tavoitteen tueksi kehitämme parhaillaan sisäisiä työkalujamme, verkkokurssia ja prosessejamme. Kaikki tähtää siihen, että voisimme jatkossa entistä paremmin tarjota asiakkaillemme kiertotalousratkaisuja.
Ei se määrä, vaan kokemuksista oppiminen
Jatkona kansainväliselle ReCreate-tutkimushankkeelle toisena green deal -tavoitteenamme on lisätä rakennustuotteiden uudelleenkäyttöä. Sitoumuksen puitteissa seurataan ja pyritään lisäämään erityisesti massoiltaan ja päästöiltään merkittävien tuotteiden, kuten ontelolaattojen, pilareiden, palkkien, seinäelementtien, teräsrakenteiden ja tiilien uudelleenkäyttöä.
Mittariksi asetimme sellaisten rakenteilla olevien tai raportointivuotena valmistuneiden hankkeiden määrän, joihin on asennettu uudelleenkäytettyjä rakennustuotteita. Vuonna 2030 hankkeita pitäisi olla yhteensä 18 ja vuonna 2035 jo 48.
Erityisesti tämän tavoitteen osalta pohdimme vaihtoehtoja erilaisille massoihin pohjautuville tavoitteille. Tulimme siihen tulokseen, että varsinkin nyt, kun uudelleenkäytön periaatteita ja toimintatapoja vielä kehitetään, projektikohtaiset kokemukset ovat oppimisen kannalta tärkeämpiä kuin massojen määrä.
Mitä useampi hanke päättää hyödyntää uudelleenkäytettyjä rakennustuotteita, sitä useampi alan ammattilainen pääsee perehtymään uudelleenkäytön kiemuroihin, kuten rakennuspaikkakohtaiseen kelpoisuuden osoittamiseen. Tietenkin tavoitteenamme on vähähiilisyyden ja resurssitehokkuuden nimissä skaalata käyttöä myös määrällisesti mahdollisimman suureksi – huomioiden samalla tekniset rajoitteet ja myös kustannukset.
Yhdessä eteenpäin
Kiertotalous on ollut jo useamman vuoden yksi ympäristövastuullisuustyömme painopisteistä. Green deal -sitoumuksemme on tuonut meille lisää näkyvyyttä ja kiitosta työstä, jota olemme pitkäjänteisesti tehneet. Toisaalta julkinen sitoumus kannustaa asettamaan tavoitteet tasolle, joka vie toimintaa aidosti eteenpäin. Se on entisestään nostanut asian painoarvoa ja puskenut meitä kehittämään toimintaamme.
Vuoden 2035 kiertotalouden green deal -tavoitteisiin on haastavaa päästä yksin. Ratkaisujen skaalaaminen edellyttää asiasta kiinnostuneita asiakkaita ja muita sidosryhmiä.
Haastankin kaikki alan toimijat rohkeasti omia sitoumuksia hahmottelemaan. Sitoumuksemme vievät koko rakennusalaa eteenpäin ja tuovat alalle kaivattua positiivista näkyvyyttä. Kiertotalousyhteiskunta rakennetaan yhteistyössä.
Tutustu green dealeihin ja lähde mukaan
Vauhdita kestävää kehitystä ja näytä yrityksesi sitoutuminen ympäristövastuuseen – tee green deal -sitoumus!
Kirjoita kommentti