Monessa taloyhtiössä sana remontti saa osakkaat kurtistamaan kulmiaan. Se tarkoittaa usein kokouksia, päätöksiä ja tietysti kustannuksia. Remontin siirtäminen vuodesta toiseen ei poista ongelmia – päinvastoin ne kasvavat ja tulevat myöhemmin huomattavasti kalliimmiksi. Puhutaan kasvavasta korjausvelasta.
Mitä korjausvelka tarkoittaa taloyhtiölle? Korjausvelka on kuin luottokorttilasku: jos sitä ei maksa ajoissa, korko juoksee. Taloyhtiössä tämä tarkoittaa sitä, että putkien, katon tai muiden rakenteiden huoltaminen ja uusiminen viivästyy, ja pienistä ongelmista kasvaa suuria. Vuotava katto ei odota stabiilisti, vaan kosteus voi levitä rakenteisiin ja aiheuttaa mittavia vaurioita. Jos putkiremonttia lykätään liian pitkään, seurauksena on vuotovahinkoja, vakuutusriitoja ja asumishaittoja. Kun remontti tehdään hallitusti ja ajoissa, se tuo turvaa ja varmuutta vuosikymmeniksi eteenpäin.
Miksi ennakoiva korjaaminen on kannattavaa? Korjausten etupainotteisuuden kautta rahaa säästyy pitkällä aikavälillä – pieni huoltotoimenpide tänään voi estää satojentuhansien eurojen remontin huomenna. Käyttäjän kannalta on selvää, että asumismukavuus paranee – toimivat putket, tiivis katto ja energiatehokkaat ikkunat näkyvät jokaisen arjessa. Hyvin hoidetun taloyhtiön arvo säilyy – kunnossapidetty taloyhtiö on houkutteleva ostajille ja vuokralaisille.
Miten taloyhtiö voi pysyä ajan tasalla? On syytä tehdä suunnitelma tulevaisuuden remonttitarpeista ja aikatauluista, ja päivittää sitä säännöllisesti. Korjauspäätökset on hyvä perustaa faktoihin eli kannattaa käyttää asiantuntijoiden tekemiä kuntotutkimuksia. Kuten kaikessa toiminnassa hyvä viestintä vähentää vastustusta ja epäluuloja: asukkaat on aina pidettävä ajan tasalla tulevista remonttitarpeista ja käynnissä olevista korjauksista. Taloyhtiön hallituksen, isännöitsijän ja tehtävään valitun urakoitsijan yhteistoiminnan merkitystä ei voi liiaksi korostaa onnistuneen lopputuloksen saavuttamisessa.
Maan hallituksen työkalupakissa olisi myös erinomaisia keinoja tukea korjausrakentamista. Kotitalousvähennyksen ehtoja kuitenkin kiristettiin voimakkaasti vuodelle 2025. Kansalaisista vähennys on hyvä tapa tukea kotitalouksien palveluiden ostoa. Näin todettiin muun muassa Suomen Ekonomit -järjestön keväällä julkaiseman kansalaisille suunnatun laajan kyselytutkimuksen tuloksissa.
Tilastojen perusteella kotitalousvähennystä käytetään laajasti riippumatta ikäryhmistä, tuloluokista tai ammattiasemasta. Kotitalousvähennyksen ehtojen kiristys rapauttaa yllä mainittua asuntovarallisuutta, korjausvelka kasvaa ja vaikeuttaa osaltaan asunnon vaihtajien tilannetta sekä myyjä- että ostajapäässä. Monilla paikkakunnilla asuntojen vaihtaminen on vaikeutunut merkittävästi rahoitusongelmien vuoksi. Käyttöarvo kuitenkin säilyy ja tähän liittyy vastaavat korjaustarpeet kuin vilkkaan vaihdannan kohteissa. Kotitalousvähennyksen tason ja pohjan laajentamisella tasavertaisesti myös taloyhtiöiden asukkaisiin on mahdollista luoda positiivista kehitystä näihinkin kohteisiin. Samalla kannustetaan alueellista yritystoimintaa, jolla on ylivoimaisesti suurin merkitys paikallisen työllisyyden tukemisessa.
Korjausrakentaminen ei siis ole pelkkä kuluerä, vaan sijoitus taloyhtiön tulevaisuuteen. Ajoissa tehty huolto ja remontti säästävät rahaa, pitävät kodit viihtyisinä ja varmistavat, että kiinteistön arvo säilyy. Taloyhtiön hallitus ja osakkaat tekevät yhdessä päätökset, joilla rakennuksen elinkaarta jatketaan vuosikymmeniksi eteenpäin.
Tavataan lokakuussa LVI-päivillä Tampereella ja jatketaan keskustelua korjausrakentamisen keinoista!
Kirjoita kommentti