Vireillä olevan hankintalain uudistamisen yhtenä keskeisenä lähtökohtana on edistää hankinnan huolellista valmistelua. Julkisen hankinnan huolellisen valmistelun merkitystä ei voikaan liikaa painottaa. Valmistelu ja etenkin markkinakartoitus sen osana ovat onnistuneen rakennushankkeen perusta.
Hallituksen esitys hankintalain uudistamiseksi on tarkoitus antaa eduskunnalle syysistuntokaudella 2025, ja lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2026 alussa.
Hankintalaissa on tarkoitus säätää pakolliseksi markkinakartoituksen suorittaminen yli 10 miljoonan euron hankinnoissa. Raja on keinotekoinen, ja mielestäni markkinakartoituksen tulisi olla pakollinen osa kaikkea hankintalain mukaista hankintaprosessia ilman eurorajaa. Koska markkinavuoropuhelun ja markkinakartoituksen sisältöä ei ole laissa tarkemmin säädelty, ei ole kohtuutonta edellyttää, että jokainen hankintayksikkö tekee kuhunkin hankintaan parhaiten soveltuvan markkinakartoituksen.
Hankinnan huolellista valmistelua on se, että markkinoilla olevia toimijoita kuullaan aidosti hankintaa valmistellessa ja tarjouspyyntöasiakirjojen keskeisiä vaatimuksia ja ehtoja laatiessa.
Markkinakartoituksessa tulisi rakennushankkeessa selvittää muun muassa osapuolilta vaadittavaa resursointia ja osaamista, oikeasuhteisia referenssivaatimuksia, hankkeen järkevää toteutustapaa ja toteutusmuotoa, tarkoituksenmukaista riskinjakoa ja sopimusehtoja sekä muita keskeisiä tarjouskilpailun onnistumisen ja hankkeen toteuttamisen kannalta tärkeitä asioita.
Tarjouskilpailuun osallistumisen turhia esteitä poistettava
Kilpailun kannalta hyvä lähtökohta on jo se, että markkinakartoituksessa kartoitetaan ja poistetaan tarjouskilpailuun osallistumisen ja tarjoamisen kannalta tarpeettomia esteitä. Esteitä voivat olla muun muassa tiukat referenssivaatimukset, markkinaan sopimaton toteutusmuoto sekä kohtuuttomat sopimusehdot ja vaatimukset.
Soveltuvuusvaatimusten tulee olla oikeassa suhteessa hankkeen kokoon ja vaativuuteen nähden. Myös urakkakoot ja -sisällöt kannattaa miettiä mahdollisimman tarkoituksenmukaisiksi. Tilaajan tulee samalla hahmottaa oma roolinsa markkinoiden luomisessa. Kun markkinoilla on esimerkiksi erityyppisiä ja -kokoisia hankkeita, tarjottavaa on kaikenkokoisille yrityksille.
Tarpeettoman tiukat referenssivaatimukset voivat johtaa siihen, että markkinoilla ei välttämättä löydy vaatimukset täyttäviä toimijoita. Hankintayksikön tulisikin kiinnittää huomiota niin referenssivaatimuksen sisältöön kuin referenssin kestoon. Erityisesti liian lyhyeltä ajalta referenssiksi kelpaavat kohteet on koettu ongelmaksi ja kilpailua rajoittavaksi tekijäksi.
Lakiin ehdotetaan valitusoikeuden lisäämistä eli mahdollisuutta valittaa hankintojen jakamista koskevasta päätöksestä. Hankinnan huolelliseen valmisteluun kannustavana muutoksena esitetään velvollisuutta tietyissä tilanteissa järjestää tarjouskilpailu uudelleen, jos tarjouskilpailussa on saatu vain yksi tarjous. Jos ennen tarjouskilpailua on kuitenkin toteutettu markkinakartoitus, ei tarjouskilpailua tarvitse järjestää uudestaan yhden tarjouksen tilanteessa.
Tarjoajan hallinnollista taakkaa tulee helpottamaan myös se, että esityksen mukaan jatkossa rikosrekisteriotteiden sijaan voidaan toimittaa kyseisten henkilöiden allekirjoittama vakuutus siitä, että ei ole syyllistynyt hankintalaissa mainittuihin rikoksiin.
On huomattava, että hankinnan huolellinen valmistelu ei pääty markkinakartoitukseen. Mutta jos kartoituksessa on päädytty harkitsemattomiin ratkaisuihin, voi niiden korjaaminen myöhemmin olla hankalaa ja kallista. Julkisen hankinnan onnistuminen on yhteinen asia ja palvelee sekä ostajan että myyjän etua.
Katso myös
Kirjoita kommentti