Suomella on tärkeät hetket meneillään vihreän siirtymän investointien houkuttelemiseksi.
Maamme on onnistunut houkuttelemaan useita investointeja ennakoitavan toimintaympäristön ja aktiivisen, eri toimijat kokoavan toiminnan ansiosta. Näistä hyvinä esimerkkeinä ovat merkittävät datakeskusinvestoinnit, jotka ovat lisänneet taloudellista aktiviteettia alueilla, joissa muuten mittavampaa yritystoimintaa on ollut vähän. Vihreän siirtymän hankkeiden mahdollisuuksia on edelleen markkinassa merkittävästi, mutta kysymys kuuluu, onko Suomi enää houkutteleva vaihtoehto kansainvälisille sijoittajille.
Isot hankkeet ovat erityisen merkittäviä koko Suomen elinvoimaisuuden kannalta. Työllisyysvaikutukset niin rakentamisen kuin huollon ja koko hankkeen elinkaaren aikana ovat merkittävät. Tästä konkreettinen esimerkki on datakeskushanke Kajaanissa, jossa rakennamme suuren mittakaavan konesalia kansainväliselle toimijalle. Kokonaisuudessaan hanke työllistää rakennusaikana noin 250 työntekijää ja sillä on monia positiivisia kerrannaisvaikutuksia paikallisten alihankkijoiden ja palveluntarjoajien kannalta.
Kun hanke valmistuu ensi vuonna, se työllistää niin teknisiä, laitos- kuin tukitehtävissä toimivia henkilöitä. Lisäksi yhteistyötä tehdään paikallisen yhteisön kanssa, esimerkiksi paikallisten oppilaitosten ja muiden kumppaneiden kanssa. Kaiken kaikkiaan investointeja on huomattava määrä suunnitteluvaiheessa.
Huolestuneena olemme panneet merkille, kuinka Suomen ennen ennakoitava toimintaympäristö ja lainsäädäntö ovat muuttuneet poukkoilevammaksi etenkin kansainvälisten sijoittajien näkökulmasta. Alati vellova keskustelu mahdollisista muutoksista esim. ilmastolakiin tai sähkölakiin ja päätökset veroluokan muutoksista ovat pudottamassa Suomen vihreän siirtymän investointikeskustelujen ulkopuolelle.
Esimerkiksi Suomen datakeskusyhdistys FDCA arvioi, että esitetty datakeskuksia koskeva sähköveroluokan muutos vaarantaisi kymmenen miljardin euron suunnitteluvaiheessa olevat hankkeet Suomessa. Useita hankkeita on jo keskeytetty lisääntyneen epävarmuuden takia. Meillä ei kuitenkaan ole varaa uhrata pitkän aikavälin tavoitteitamme lyhyemmän aikavälin budjetin korjausten takia.
Suomen taloudelle merkittävälle rakennusalalle kansainväliset vihreän siirtymän investoinnit ovat antaneet mahdollisuuden osoittaa kykynsä teollisuusrakentamisen saralla ja kansainvälisten asiakkaiden tarpeiden ja prosessien ymmärryksessä. Samalla olemme pystyneet osoittamaan kansainvälisille toimijoille uniikkeja rakentamisen toimintamalleja, jotka nopeuttavat kalliiden investointien käyttöönottoa huomattavasti ja parantavat hankkeen vastuullisuutta. Suomen rakennusosaamista onkin viety aikoinaan ulkomaille menestyksekkäästi – nyt tätä kokemusta ja osaamista tulisi käyttää yhtenä työkaluna ja tuontivalttina investointien saamiseksi Suomeen.
Rakennusala ei kuitenkaan pysty tähän tehtävään yksin vaan Suomen tulee pienenä maana rakentaa entistä tiiviimpiä verkostoja ja luoda päättäjien taholta entistä parempia ja pitkäjänteisempiä investointiolosuhteita kansainvälisille toimijoille, mm. turvaamalla ennakoitava lainsäädäntö ja ketterät investointiolosuhteet. On kaikkien etu, että panostamme myös toimiin, joilla yrityksille turvataan vihreän siirtymän edellyttämä osaaminen, rahoitus, sujuvat julkiset palvelut kuten investointien luvitusprosessit sekä toimiva infrastruktuuri niin liikenteen, energian kuin digitalisaation osalta.
Vihreän siirtymän investoinnit ovat elintärkeitä ennen kaikkea ilmastonmuutoksen hillinnässä, johon niin suomalaisilla rakennusalan yrityksillä kuin muilla aloilla on paljon annettavaa. Pidetään hyvää huolta siitä, että Suomi pysyy myös toimintaympäristön osalta houkuttelevana vaihtoehtona investointipäätöksissä.
Heikki Vuorenmaa
YIT Oyj:n toimitusjohtaja
Rakennusteollisuus RT:n hallituksen varapuheenjohtaja
Kirjoitus on julkaistu Kauppalehden Debatti-palstalla 17.4.2025.
Kirjoita kommentti