Rakennetun ympäristön suuret kysymykset – tuottavuus, kestävä kehitys, päästöjen vähentäminen ja digitalisaatio – ovat globaaleja. Tämä tuli jälleen todistetuksi, kun sain kunnian pitää esityksen suomalaisen rakennetun ympäristön ratkaisuista kansainvälisille rakennusteollisuuden toimijoille Brasiliassa.
Osallistuin huhtikuun alussa rakennusteollisuuden kansainväliseen ENIC 100 -konferenssiin (Encontro Internacional da Indústria da Construção), joka järjestettiin Etelä-Amerikan suurimman rakennusalan messujen Feiconin yhteydessä.
Keskustelin brasilialaisten kollegoiden kanssa niin työkulttuurista kuin rakentamisen tulevaisuudesta. Haasteemme ovat yllättävän samanlaisia: hiilineutraaliustavoitteiden saavuttaminen, tuottavuus, alan digitalisoiminen, asuntopula ja osaavan työvoiman saatavuus. Keskustelujen pohjalta pohdin, voisiko pieni maamme auttaa globaalia rakennusalaa uudistumaan. Mielestäni olemme rakennusalalla tehneet jo paljon asioita, joissa olemme askeleen edellä muita maita.
Erityiset kiitokset Mariana Silveira Nascimentolle, Leila Sobralle, Dionyzio Klavdianosille, Nilson Sartille, Renato de Sousa Correialle sekä koko CBIC Brasil -tiimille hyvistä keskusteluista ja erinomaisesti järjestetystä tilaisuudesta.
Vahvuutemme on kyky rakentaa yhdessä
Luottamus, yhteistyö ja yhteiset tavoitteet ovat meille arkipäivää. Tämä on mahdollistanut toimintamalleja, joita moni pitää kansainvälisesti edistyksellisinä.
Esimerkiksi allianssimalli, jota Suomessa on sovellettu jo yli 120 rakennus- ja infrahankkeessa, mahdollistaa isojen ja kompleksisten hankkeiden aikataulun ja budjettien pitävyyden sekä laadun parantamisen. Malli, jossa “voitetaan tai hävitään yhdessä”, ei ole vain kaunis ajatus, vaan käytännössä testattu toimintatapa.
Olemme nousseet eturiviin myös tuottavuudessa, ympäristöasioissa ja digitalisaatiossa
Aalto-yliopiston ja RT:n viime vuonna julkaistun tutkimuksen mukaan suomalainen kerrostalo valmistuu keskimäärin kaksi kertaa vähemmällä työtuntimäärällä kuin globaalissa verrokkiryhmässä. Taustalla on korkeampi esivalmistusaste (betonielementit, kph-moduulit), digityökalujen käyttö ja systemaattinen tuotannon kehittäminen – esimerkiksi tahtituotannon avulla.
Ympäristötavoitteiden osalta Suomi on sitoutunut kunnianhimoisesti hiilineutraaliuteen vuoteen 2035 mennessä. Rakennettu ympäristö on mukana talkoissa: päästöjä on tarkoitus vähentää 78 % vuoden 2019 tasosta. Tämä vaatii panostuksia neljään avainalueeseen: puhtaaseen energiaan, energiatehokkuuteen, vähähiilisiin materiaaleihin sekä materiaalituotantoon ja tuotannon innovaatioihin. Digitalisaatio on kaikissa näissä osa-alueissa työkalu, joka voi auttaa tavoitteiden toteuttamisessa.
Digitalisaation saralla Suomi on siirtynyt sanoista tekoihin: tietomallintaminen on meille jokapäiväistä ja sähköinen rakennuslupa pakollista. Digitalisaatio mahdollistaa nopeammat päätökset ja paremman tiedon hyödyntämisen koko elinkaaren ajan. Samaan aikaan alan digitalisaation ekosysteemi KIRAHub edistää uusien teknologioiden käyttöönottoa – ei vain pilottihankkeissa, vaan laajasti koko alalla.
Hallitsemme hyvin eri toimintamallien skaalauksen
Suomella ei ehkä ole määrällisesti suurta rakentamisen volyymia, mutta meillä on kyky kehittää ja skaalata laadukkaita toimintamalleja yhdessä. Näillä opeilla voimme olla apuna muille maille, jotka etsivät ratkaisuja samoihin haasteisiin. Yhteistyö on avain – ei vain Suomessa, vaan maailmanlaajuisesti.
Tämän yhteistyön vahvistamiseksi olemme luoneet KIRA-kasvuohjelman ja Business Finlandin kanssa yhteisen AEC Finnish Fast Track -vientibrändin (kuva alla). Sen avulla voimme tarjota kansainvälisille asiakkaille kokonaisratkaisuja suomalaisten yritysten tarjoamasta ja näin nopeamman väylän kohti digitaalisempaa, tehokkaampaa ja turvallisempaa rakennettua ympäristöä.
Lue myös
- Tutustu Rakentamisen kehittämisen -osioon
- Lue blogikirjoitus: Mittaammeko oikein rakentamisen työn tuottavuuden?
Kuvat: CBIC
Kirjoita kommentti