Yritysmaailman järjestöt kiinnittivät talvella huomion Suomen vaikeaan logistiseen sijaintiin maailmankartalla. Järjestöjen visioimat ratkaisut ovat mittaluokaltaan isoja ja herättävät intohimoja. Lopulta kyse on kuitenkin aikaperspektiivistä: “Tulevaisuusinvestoinneissa kvartaali on 25 vuotta”, INFRAn toimitusjohtaja Paavo Syrjö muistuttaa Rakennusteollisuus RT:n blogissa.
Infra herättää tunteita.
Yhdet vannovat joukkoliikenteen ja ratojen nimiin, toiset haluavat liikkua autolla. Jotkut ajattelevat, että kaikki tarvitsemamme liikenneyhteydet on jo rakennettu – riittää, kunhan ne pidetään säällisessä kunnossa. Pilvilinnojen rakentajillakin tuntuu joskus olevan oma heimonsa, jonka edustajilla on jalat tukevasti irti maasta.
Esimerkki infrasta ja tunteista saatiin talvella, kun Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Palvelualojen työnantajat PALTA ja Rakennusteollisuus RT julkaisivat raportin Suomen uusista liikenneyhteyksistä maailmalle.
Suomalaisyritysten odotuksiin pohjaavan raportin tavoitteena oli herättää poliittiset päättäjät siihen, miten geotalouden muutokset vaikuttavat Suomen ulkomaanyhteyksiin ja kansainväliseen saavutettavuuteen. Erityisesti esillä olivat yhteydet länteen.
”Länsi” on Suomelle paljon enemmän kuin vain yksi ilmansuunnista. Sillä viitataan integraatioomme läntisiin talouksiin, demokratioihin ja NATOon sekä laajemmin kansainvälisiin markkinoihin.
Järjestöjen raportti esitti mahdollisuudet uusiksi länsiyhteyksiksi. Suoria suosituksia rakennettavista liikenneyhteyksistä ei annettu. Sen sijaan kiirehdittiin niiden konkreettista selvittämistä. Työ on aloitettava jo tällä hallituskaudella, luoden pohjaa lähivuosikymmenten vaiheittaiselle etenemiselle.
Raportin julkistuksen jälkeen innokkaimmat olivat lähdössä kaivamaan tunnelia Tukholmaan siltä istumalta. Maltillisemmat kiittivät vaihtoehtoisista visioista ja lähtivät ehkä pohtimaan kiinteiden yhteyksien toteutuskelpoisuutta. Jotkut taas näkivät raportissa pilvilinnoja, joita ei ole varaa lähteä rakentamaan nyt, kun olemassa olevan infran korjausvelka jatkaa kasvuaan.
Infrassa, erityisesti liikenneväylissä, vastakkainasettelu on kuitenkin turhaa, jopa vahingollista. Kyse ei ole nollasummapelistä, jossa yhdelle antaminen on toiselta pois. Ennemminkin kyse on aikaperspektiivin ymmärtämisestä.
Tulevaisuusinvestoinnin kvartaali on 25 vuotta
Liikenneinfrassa aikaperspektiivejä on useita. Väylien talvihoidossa kyse voi olla kymmenistä minuuteista. Maanteiden ja ratojen päivittäishoidossa ei ole varaa tunaroida, vaan tarvittavat toimet on kyettävä ajoittamaan oikein ja sovittamaan säätilaan ja vallitseviin olosuhteisiin sen mukaisesti, mitä työn tilaajan kanssa on sovittu.
Päällystämisessä, keskikaiteiden rakentamisessa tai vaikkapa uusissa liittymäjärjestelyissä puhutaan suunnittelu mukaan luettuna vuodesta muutamaan vuoteen ulottuvasta ajanjaksosta. Nelivuotinen hallituskausi riittää usein mainiosti tahdosta toteutukseen.
Uuden ohitustien tai vesistösillan rakentaminen suunnittelu-, lupa- ja rakentamisprosesseineen voi helposti olla kymmenen vuoden kakku. Yksi hallituskausi ei enää riitä, vaan hankkeen toteutuminen edellyttää parlamentaarikkojen yhteisymmärrystä yli hallituskausien. Tätä varten on luotu työkalukin: Liikenne 12 -suunnitelma tarkastelee liikennepolitiikkaa ja väyliä kolmen hallituskauden yli.
Tulevaisuusinvestoinneista puhuttaessa kvartaalilla tarkoitetaan neljännesvuosisataa, joskin sekin on lyhyt aika kokonaan uutta ajattelua ja uusia toimintatapoja edellyttäville investoinneille. Tähän osastoon kuuluvat mahdolliset tulevaisuuden silta- tai tunneliyhteydet, jotka liittäisivät Suomen meren poikki kiinteästi etelään ja länteen. Itärajan sulkeuduttua keskusteluun noussut eurooppalaiseen raideleveyteen siirtyminenkin kuuluu tänne.
Vastuuntuntoinen päättäjä tarkastelee liikenneinfraa eri aikatasoissa
Elinkeinoelämän järjestöt ovat viime vuosina kantaneet huolta nimenomaan liikenteen pisimmän aikavälin suunnittelusta ja visioinnista – tai tarkemmin sanottuna sen puutteesta tai jäsentymättömyydestä.
Vuonna 2022 järjestöt julkistivat elinkeinoelämän Väylävision 2025–2050. Seuraavana vuonna 2023 julkaistiin Suomen teiden ja ratojen palvelukyvyn analyysi. Talvella 2025 julkaistu raportti Suomen uusista liikenneyhteyksistä maailmalle on jatkoa samalle pyrkimykselle ruokkia keskustelua tulevaisuusinvestoinneistamme.
Mitä kauemmaksi horisonttiin katsotaan, sitä suuremmaksi kasvaa poliittinen epävarmuus. Tämän päivän poliitikko ei saa kiitosta siitä, että on mahdollisesti ollut laittamassa alulle tunnelin Tukholmaan. Pyörätie Pornaisiin sen sijaan saattaa tuoda kaivatut äänet, joilla uudelleenvalinta Arkadianmäelle varmistuu.
Päättäjien tehtävä on päättää, se on heidän työtään. Vastuuntuntoinen päättäjä osaa tarkastella liikenneinfraa sen eri aikatasoissa kokonaiskuvaa vaalien.
Menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus eivät ole toisistaan irrallisia, vaan ajan jatkumossa sidoksissa toisiinsa. Tänään tehtävien päätösten – myös niiden, jotka jätetään tekemättä – satoa niitetään tulevaisuudessa.
Juuri nyt elämme geopoliittisesti hyvin sumeaa aikaa. Millainen tuntemamme maailma onkaan viidenkymmenen vuoden kuluttua, entä sadan? Mihin viiteryhmään Suomi kiinnittyy ja miten vahvaksi olemme onnistuneet rakentamaan konkreettiset sidoksemme siihen?
Kun ulkona hämärä vaihtuu pimeydeksi, on syytä vaihtaa lähivaloilta kaukovaloille.
Juuri siitä aikaperspektiivissä on kysymys.
Kirjoita kommentti