Talotekniikka-alan suhdannekatsaus antaa ensimmäisiä orastavia merkkejä siitä, että rakennusala saattaa olla kääntymässä kohti varovaista elpymistä. Vaikka haastavat – ja osittain synkätkin – ajat ovat vielä läsnä, erityisesti korjausrakentamisen puolella on nähtävissä positiivisia signaaleja. Näkymä asuntojen korjausrakentamisen kasvusta on kääntynyt saldolukujen perusteella positiiviseksi ensimmäistä kertaa kolmeen vuoteen.
Julkisten tilojen korjaaminen sakkaa kuitenkin edelleen. Kuntien rakennuskanta on merkittävässä roolissa sekä energiankulutuksen että ympäristövaikutusten näkökulmasta. Kunnilla on omassa taseessaan huomattava määrä rakennuksia: kouluja, päiväkoteja, terveyskeskuksia ja muita julkisia tiloja, joita kuntalaiset käyttävät päivittäin. Huolestuttavaa on, että monissa tapauksissa kunnilla ei ole riittävää tietoa esimerkiksi siitä, missä kunnossa näiden rakennusten talotekniikka on.
Monet julkiset rakennukset ovat vanhoja ja kaipaavat peruskorjausta. Tässä piilee suuri potentiaali sekä energiansäästöjen että hiilijalanjäljen pienentämisen kannalta. Rakennusten kunnon laiminlyönti ei ole vain budjettikysymys, vaan se voi pahimmillaan vaarantaa käyttäjien terveyden. Sisäilmaongelmat, kosteusvauriot ja energiatehottomuus ovat merkittäviä riskejä, jotka lisääntyvät ajan myötä. Ennaltaehkäisevällä kunnossapidolla ja oikea-aikaisilla korjaustoimilla voidaan säästää huomattavia summia verrattuna siihen, että ongelmien annetaan kärjistyä kriisiksi.
Korjaushankkeet tarjoavat työtä esimerkiksi talotekniikan ammattilaisille, samalla edistäen koko rakennusalan elpymistä. Toimialalla kokonaisuudessaan on kansatalouteemme niin merkittävä vaikutus, että tilaisuutta ei pidä hukata. Kuntapäättäjät ovat tässä avainasemassa.
Pitkittynyt taloustilanteen ahdinko on saanut useat kunnat siirtämään tarpeellisia korjauksia ja investointeja. Korjauksien ja huoltotoimenpiteiden laiminlyönti aiheuttaa hallitsemattomia kuluja muun muassa vesi- ja viemäriverkoston vuotojen ja hätäkorjausten kautta. Ja mitä kauemmin korjaamista lykkää, sitä kalliimmaksi se tulee.
Energiatehokkuusinvestoinnit eivät ole vain kuluerä, vaan ne ovat strategisia päätöksiä, jotka tuovat pitkäaikaisia säästöjä ja parantavat sisäilman laatua sekä rakennusten käyttömukavuutta. Lisäksi ne tukevat kansallisia ja EU-tason ilmastotavoitteita. EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiivin tiukentuneet energiatehokkuusvaatimukset tulevat osaksi kansallista lainsäädäntöä kesään 2026 mennessä. Energiatehokkuutta on parannettava reilusti muun korjaamisen yhteydessä. Merkittävä osa kuntien varallisuudesta on kiinni rakennuksissa. Kasvava korjausvelka heikentää kuntien omaisuuden arvoa ja käytettävyyttä.
LVI-alan asiantuntijoina kannustamme kuntia teettämään järjestelmällisiä kuntokartoituksia ja ottamaan rakennusten ylläpidon ja huollon todo-listan kärkeen. On tärkeää, että korjaushankkeisiin ryhdytään viipymättä, ennen kuin tilanne muuttuu hallitsemattomaksi. Kunnan asukkaiden etu on, että julkiset rakennukset ovat terveellisiä, turvallisia ja energiatehokkaita – nyt ja tulevaisuudessa.
Kirjoita kommentti