Rakentamislain vanavedessä on valmisteilla asetus ilmastoselvityksestä, joka tulee pakolliseksi vuoden 2026 alussa. Ilmastoselvityksessä on ilmoitettava rakennuksen hiilijalanjälki ja -kädenjälki valtaosassa rakennushankkeista. Käytännössä jalanjäljestä häivytetään kuitenkin iso osa, kun rakennuspaikkaa ei oteta tulevissa raja-arvoissa huomioon.
Rakentamislain korjaussarjassa ilmastoselvitystä järkeistettiin siten, että sitä ei tarvitse tehdä kahteen kertaan. Alun perin ilmastoselvitys piti tehdä ensin lupavaiheessa arvaamalla, kun käytettävistä rakennustuotteista tai edes rakennetyypeistä ei ole vielä tietoa, ja sitten toiseen kertaan rakennuksen valmistuttua, kun tiedetään, mistä tarvikkeista talo tuli suunniteltua ja rakennettua.
Kun yksi kämmi poistui, toinen jäi. Ilmastoselvitystä koskevan lainsäädännön valmisteluvaiheessa ministeriössä huomattiin, että rakennuspaikalla on valtava vaikutus rakentamisen hiilijalanjälkeen. Pehmeiköillä tarvittavat järeät ja syvät perustukset saattavat kasvattaa rakennuksen ilmastopäästöä merkittävästi. Uhkasi käydä niin, että rakennuspaikan vaikutus jyrää muut osatekijät alleen, kuten toki oikeasti tapahtuukin.
Ilmastoselvityksessä rakennuspaikan dominoivaa roolia ei haluttu näyttää, vaan selvitys jaettiin kahteen osaan, rakennukseen ja rakennuspaikkaan. Lain asettamat hiilijalanjälkivaatimukset kohdistettiin pelkästään rakennukseen. Rakennuspaikan osalta hiilijalanjälki vain ilmoitetaan, ikään kuin muodon vuoksi, sen aiheuttamatta missään sen enempää pohdintaa.
Piru piilee perustuksissa
Rakennuskohteen jakaminen Ilmastoselvityksen kannalta kahtia rakennuspaikkaan ja rakennukseen kuulostaa yksinkertaiselta. On perustukset ja sitten on itse talo. Vanha totuus kuitenkin sanoo, että piru piilee yksityiskohdissa – ja tässä tapauksessa perustuksissa.
Onko kellarissa sijaitseva pysäköintihalli rakennusta vai perustuksia? Entä, jos se onkin maantason yläpuolella? Mitä jos pysäköinti on tehty rakennuksen ulkopuolelle, pihakannen alle? Tai jos pysäköinti onkin erillisessä sille varatussa rakennuksessa, joka saattaa olla osin maanalainen ja osin maan pinnan yläpuolella? Entä onko pihassa sijaitseva, rakennuksessa kiinni oleva pysäköintikatos rakennusta vai rakennuspaikkaa? Mitä jos pysäköinti on osin rakennuksen alla ja osin siitä ulkonevassa katoksessa?
Hankalia kysymyksiä rakennuksen ja rakennuspaikan välisestä rajanvedosta on helppo keksiä solkenaan. Nykypäivän urbaani rakentaminen poikkeaa rakennuksen massoittelulta ja pihajärjestelyiltään monesti perinteisestä kaavamaisesta laatikkomallista.
Kaavoittajakin on usein osallistunut ”talkoisiin” ainakin suurissa kaupungeissa järjestämällä rakennussuunnittelijalle ”temppuradan”, jonka onnistunut läpäiseminen edellyttää innovatiivisuutta ja tuottaa joskus yllätyksellisiäkin ratkaisuja. Tämä tarkoittaa, että jakoviivan vetäminen rakennuksen ja rakennuspaikan välille tuottanee monissa tapauksissa päänvaivaa ja tulkinnan tarvetta. Jakolinjan siirto saattaa heiluttaa rakennuksen hiilijalanjälkeä reippaastikin.
Kun kyse on sitovista määräyksistä, ja sääntöjen tulee olla kaikille samat, Rakennustarkastusyhdistys päässee lähivuosina kirjoittamaan aiheesta monen monta tulkintaohjetta TopTen-kortistoonsa.
Jussi Mattila
Toimitusjohtaja, Betoniteollisuus ry
jussi.mattila@rt.fi +358 40 063 7224Rakennustuoteteollisuus RTT ry, Betoniteollisuus ry
Kirjoita kommentti