Työehtosopimusneuvottelut ovat käynnistyneet. Teknologiateollisuuden päänavausta on odotettu loppuvuodesta alkaen, mutta ratkaisua ei ole vielä saavutettu. Palkansaajapuolen yhteisesti syksyllä pöytään iskemät palkankorotusvaatimukset ovat ymmärrettävästi jarruttaneet voimakkaasti neuvottelujen etenemisestä ja ratkaisun saavuttamista.
Palkkakierroksen käynnistyessä on hyvä kuunnella herkällä korvalla rakentamisen suhdannetilannetta ja peilata sitä tuleville vuosille. Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Jouni Vihmon mukaan rakentamisessa ei ole käännettä näkyvissä, eikä aikaisempina vuosina totuttuihin tasoihin päästä lähivuosina. Työmarkkinapöydässä on hyvä ymmärtää, että rakentamisen kriisi on todellinen ja rakentaminen laahaa historiallisen matalalla tasolla. Tässä tilanteessa palkanmaksuvaraa on niukasti.
Vapaarahoitteinen asuntorakentaminen ei näytä virkoamisen merkkejä ja valtion tukema asuntotuotanto puolittuu. Talouden toipuminen on hyvin hidasta. Asuntorakentaminen on 90-luvun laman tasolla. Rakentamisen työllisyydestä on hävinnyt koko nousukausi. Kun ihmiset joutuvat jännittämään oman työpaikan säilymistä, lainanottoa asuntoa varten ei pidetä järkevänä.
Toimitiloissa toipuminen vauhdittuu pääekonomistin mukaan vasta kansainvälisten kiinteistömarkkinoiden piristyessä ja sijoittajien palatessa Suomeen. Sijoittajan yhtälö on edelleen rikki ja korkeampiin hintoihin palaaminen kestää useamman vuoden. Hintataso tekee hankkeista kannattamattomia. Talouden hauraus ei vielä mahdollista rakentamisen käännettä. Rakennusluvat ja Suomen talouden keskeiset indikaattorit ovat vielä laajasti pakkasella.
Päänavauksen viivästyminen voi ennakoida pitkää neuvottelukevättä. Tavoitteena neuvotteluihin lähdettäessä pitää kuitenkin olla ratkaisuun pääseminen asetetuissa määräajoissa. Vain järkevällä lopputuloksella on mahdollista auttaa suhdannekuopassa taistelevaa alaa. Vain taloudellisesti pärjäävät yritykset voivat tarjota työpaikkoja ja vaikuttaa siten myös kuluttajien luottamuksen palauttamiseen ja kykyyn tehdä omaa talouttaan koskevia investointeja.
Aikanaan saavutettava neuvotteluratkaisu heijastuu suoraan yrityksen kustannusrakenteeseen. Jos joskus, niin nyt yritysten toimintakyvystä on huolehdittava työmarkkinakierroksella. Ylilyönnit kustannustason nousussa heikentävät varmasti rakennusalan nousua suhdannekuopasta. Yrityspalautteiden perusteella työvoiman pitkittyneet sopeuttamisratkaisut hakevat historiastakin vertaistaan.
Yritysten työllistämiskykyä murentavan palkkaratkaisun sijaan neuvotteluissa on haettava entistä joustavampia tapoja organisoida työtä. Alavalintaansa miettivät nuoret kiinnittävät varmasti palkkojen ohella huomiota siihen, mitä mahdollisuuksia kukin ala tässä suhteessa tarjoaa.
Työmarkkinaterveisin,
Kirjoita kommentti