Suomen taloudella on pitkällä aikavälillä yksi ongelma ylitse muiden – väestökehitys. Työvoiman saatavuusongelmat haastavat seuraavan 15 vuoden aikana kaikkia toimialoja: nyt jo jopa 65 0000 työllistä jää eläkkeelle vuodessa. Lähitulevaisuudessa kilpailemme osaajista paitsi muiden toimialojen myös muiden maiden kesken.
Rakennusalan taantuma on kestänyt yli kaksi vuotta, ja työllisyys on laskenut heikon suhdanteen kehittyessä tasaisesti. Rakennusprojektit ovat pitkiä, joten taantuman työllisyysvaikutukset näkyvät vasta viiveellä.
Sama koskee elpymisvaihetta: kun toimialan tilanne kehittyy positiiviseen suuntaan, työllisyys voi alkuun jopa heiketä. Yritysten on kuitenkin jo nyt tarpeen varautua lähivuosien riskiin työvoimapulasta, vaikka vielä tuntuukin melko kaukaiselta.
Rakennusalan jo pari vuotta kestäneen taantuman aikana alan työllisyys on laskenut tasaisesti. Koska rakennusprojektit kestävät kauan, työllisyysvaikutukset näkyvät viiveellä ja työllisyys voi jonkin aikaa heiketä vielä nousun koittaessakin. Vaikka ajatus työvoimapulasta voi tuntua tässä vaiheessa kaukaiselta, yritysten kannattaa alkaa jo varautua siihen.
Alalta on poistunut suhdannetilanteen vuoksi paljon osaajia, osa pysyvästikin. Lisäksi entistä pienemmät ikäluokat tulevat ensi vuosikymmenellä työikäisiksi, eivätkä pysty enää korvaamaan eläköityviä ikäluokkia. Esimerkiksi Osaamisen ennakointifoorumin ennusteen mukaan kiinteistö- ja rakentamisalalle avautuu 130 000–140 000 uutta työpaikkaa vuosina 2020–2040.
Tekniset alat, kuten rakennusalakin, ovat voimakkaasti miehisiä toimialoja, minkä takia potentiaalinen rekrypooli on vielä kapeampi. Tätä on mahdollista onneksi muuttaa.
Hopealuotia on turha toivoa, mutta työvoiman vähentymiseen on ratkaisuja. Esimerkiksi työhön johtava maahanmuutto, alanvaihtajien ja naisten saaminen alalle, teknologian hyödyntäminen sekä tuottavuuden kasvu, työllisyysasteen nosto sekä pienemmässä mittakaavassa työurien pidentäminen. Työvoiman saanti Suomen rajojen ulkopuolelta on kuitenkin välttämätöntä, jotta voimakkaaseen eläköitymiseen voidaan sopeutua.
Rakennusala tarvitsee kansainvälisiä osaajia toimihenkilötehtäviin
Rakennusala on kansainvälisten työntekijöiden osalta edelläkävijä. Rakennustyömaiden koko työvoimasta Rakennusteollisuus RT:n keväällä 2024 tekemän selvityksen perusteella joka viidennes tulee ulkomailta. Nykyinen laskusuhdanne ei ole työvoiman vähentyessä muuttanut suhdelukua, koska ulkomainen työvoima on usein erikoistunutta tiettyihin tehtäviin. Sen sijaan toimihenkilöiden osalta kehitettävää on vielä paljon. Nykyinen laskusuhdanne ei ole työvoiman vähentyessä muuttanut suhdelukua, koska ulkomainen työvoima on usein erikoistunutta tiettyihin tehtäviin. Sen sijaan toimihenkilöiden osalta kehitettävää on vielä paljon.
RT on ollut mukana aktiivisesti monessa kansainvälisyyttä selvittäneessä ja kehittäneessä hankkeessa. Tässä muutamia esimerkkejä:
- Rakennusteollisuus, toimihenkilöliitot ja korkeakoulut ovat kehittäneet toimialaa Tulevaisuusvuoropuhelun* avulla. Yhteisessä prosessissa mallinnettiin keskeisiä toimenpiteitä kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden työllistymisestä Suomeen. Suomen kielen taito ja kontaktit työelämään ovat keskeisiä tekijöitä työllistymisessä.
Teknologian ratkaisut pystyvät monella tavalla ratkaisemaan kieliongelmia työnteossa, mutta esimerkiksi yhteisöllisyyden luomisessa tarvitaan muitakin keinoja. Ratkaisujen löytäminen edellyttää tiivistä yhteistyötä rakennusalan korkeakoulujen, kv-opiskelijoiden ja yritysten kanssa. Myös RT:llä ja toimihenkilöliitoilla yhdessä muiden sidosryhmien kanssa on tässä paljon tehtävää.
- E2-tutkimuslaitos toteutti kaksi tutkimusta koskien kansainvälisyyttä työelämässä.
- PIKEUS-hankkeen tutkimuskohteena oli pk-yritykset Suomessa. Keskeisinä löydöksinä oli, että monille yrityksille ulkomaisen työvoiman saatavuus on välttämättömyys jatkaa ja kehittää liiketoimintaansa.
- Tulevaisuuden Suomen tekijät -tutkimuksen kyselyssä vastaajista lähes 2/3 enemmistö suhtautui myönteisesti eri kulttuuritaustoista tulevien työntekijöiden määrän kasvuun työpaikoilla. Neljännes oli eri mieltä.
- RT:n osaamistarveselvityksessä korostui ulkomaisen työvoiman kasvava rooli. Myös yritykset ovat kehittäneet toimintaansa vieraskielisiä työntekijöitä vastaanottavammaksi. Kehittämistä kuitenkin riittää edelleen sekä alueellisesti että erityisesti toimihenkilörekrytointien osalta.
Aktiivinen toiminta aiheen parissa jatkuu myös vuonna 2025 muun muassa kv-opiskelijoiden harjoittelujen kehittämisessä ja hyödyntämällä saatuja oppeja. Esimerkiksi keväällä jäsenyrityksemme Skanska ja YIT osallistuvat EK:n mentorointiohjelmaan, jonka tavoitteena on parantaa kansainvälisten korkeakouluopiskelijoiden työllistymismahdollisuuksia Suomessa. Katso RT:n työmarkkinavaliokunnan puheenjohtajan ja Skanskan HR-johtajan Nina Jankola-Väntärin ja EK:n asiantuntijan Minna Vidgrénin haastattelu Huomenta Suomessa.
*Tulevaisuusvuoropuhelulla tarkoitetaan dialogimenetelmää työmarkkinaosapuolten kesken tulevaisuuden työelämän kehittämiseksi. TTL koordinoi toimintaa osana Työ2030-kokonaisuutta.
Tutustu hankkeisiin
- Tulevaisuusvuoropuhelu: Kick-off-webinaari 15.5.2024
- Tulevaisuusvuoropuhelu: Ratkaisuja rakennusalan kansainvälisten opiskelijoiden työllistymiseen, webinaari 22.11.2024
- PIKEUS-hanke: PK-yritykset ja ulkomainen työvoima Suomessa – hankkeen kuvaus
- PIKEUS-hanke: E2-tutkimuksen tuore raportti kertoo: suomalaisille pk-yrityksille ulkomaalaisen työvoiman saatavuus on jopa kohtalon kysymys
- Tulevaisuuden Suomen tekijät -hankekuvaus
- Tulevaisuuden Suomen tekijät: Osallisuutta ja yhteistyötä työelämään
- Tulevaisuuden Suomen tekijät, RT:n tiedote: Rakennusala tukee kansainvälisiä osaajia integroitumaan suomalaiseen työelämään
Saku Lehtinen
Koulutuspoliittinen asiantuntija
saku.lehtinen@rt.fi +358 40 041 2057Rakennusteollisuus RT ry
Kirjoita kommentti