Valtaosa rakentamisessa kulutetuista luonnonvaroista on maa- ja kiviaineksia. Siksi kiertotalous rakennusalalla toteutuu vasta, kun kivi kiertää. Ja kun kivi kiertää, koko Suomen kiertotaloudessa loksahtaa aivan uusi vaihde silmään.
Kuvittele maailma, jossa jokainen rakennus, tie ja silta on paitsi toiminnallinen rakenne, myös osa elävää, hengittävää ekosysteemiä. Tässä maailmassa ei ole hukkaa eikä ympäristön kuormitusta, vaan rakennukset, rakenteet ja koko rakennettu ympäristö palvelee elinkaarensa loppuun saakka, sen osien jatkaessa elämäänsä aina uusissa rooleissa.
Kiertotalous rakennusalalla voi tehdä utopiasta totta. Kiertotalouden ydinajatus – resurssien jatkuva kierrätys ja hukan minimointi – edellyttää kuitenkin merkittäviä muutoksia koko rakennusprosessissa.
Muutos on välttämätön Suomen kiertotaloustavoitteiden kannalta, sillä 55 prosenttia raaka-ainekulutuksestamme tapahtuu rakentamisessa. Rakentamisen kulutuksesta 60 prosenttia tapahtuu infrasektorilla, joka tuottaa rakentamisessa tarvittavat maa- ja kiviainekset. Niitä kuluu niin betonin valmistuksessa, väylien rakentamisessa ja kunnossapidossa kuin talojen pohjatöissäkin.
Maa- ja kiviaineksia käytetään muuallakin kuin rakentamisessa. Niiden käyttö on itseasiassa niin suurta, että se erottuu raaka-aineiden kulutuksessa kansallisella tasolla: koko Suomen raaka-ainekulutuksesta maa- ja kiviainesten osuus on noin 60 prosenttia.
Kun kivi kiertää nykyistä paremmin, Suomi ottaa loikan kohti kiertotalousyhteiskuntaa. Maa- ja kiviaineksia voidaan käyttää uudelleen ja korvata teollisuuden sivuvirroilla. Näin vähennetään suoraan luonnosta otettavien raaka-aineiden tarvetta.
Betonista päätyy Suomessa noin 80 prosenttia kierrätykseen, etupäässä murskeeksi. Silläkin korvataan maa- ja vesirakentamisessa neitseellisiä kiviaineksia.
Eniten luontoa kuitenkin säästetään, kun pidetään rakennukset ja infrarakenteet pitkään käytössä.
Mitä kiertotalouden toteutuminen rakennusalalla sitten vaatisi? Mieleen nousee kolme asiaa.
1. Rakentamisen arvoketjun on uudistuttava koko pituudeltaan
Rakentamisen arvoketju on mutkikas verkosto, jossa jokaista vaihetta ohjaa omat käytännön ja taloudelliset realiteettinsa. Kiertotalouden toteuttaminen ei voi olla yksittäisen vaiheen tai toimijan vastuulla. Tarvitaan muutos, joka muokkaa toimintaa ja ajattelua koko arvoketjun mitalla. Niin suunnittelijan, kaavoittajan, viranomaisen, rakennuttajan, kiinteistön omistajan, tilaajan kuin rakentajankin on tarkistettava toimintatapojaan. Myös rakennetun ympäristön käyttäjien on omaksuttava uusi näkökulma; on esimerkiksi totuteltava uudenlaiseen kaupunkiympäristöön, jossa rakennusmateriaalit voivat olla kierrätettyjä ja luonto vahvemmin läsnä.
2. Hankinnat on nähtävä rakentamisen solmukohtina ja paikkana vaikuttaa
Kun tilaat rakentamista, sinä päätät, mitä toteuttajalta vaadit. Siksi rakentamisen arvoketjulla tehdyt hankinnat ovat avainroolissa, kun kiertotaloustoimia viedään käytäntöön. Iso osa rakentamisesta tehdään valtiolle ja kunnille – infrasektorilla yli puolet. Se korostaa julkisen sektorin roolia kiertotalouden alkuun sysääjänä ja hankintaosaamisen tärkeyttä. Kun kiertotalousajattelu ohjaa julkisia hankintoja, hankintakriteerit muuttuvat. Tiettyyn ratkaisuun tai materiaaliin tarjontaa rajaavien kriteerien rinnalle tarvitaan kriteereitä, jotka määrittelevät tavoitteen, mutta antavat toteuttajalle vapauden etsiä paras ratkaisu siihen pääsemiseksi. Näin syntyy tilaa innovaatioille ja ohjataan toteuttaja valitsemaan kestävin ja kustannustehokkain toimintatapa.
3. Meidänkin pitää katsoa peiliin
Rakennusalan yritykset rakentavat muille, mutta eivät voi sysätä vastuuta kiertotaloudesta vain ketjun muille osapuolille. Yritysten on tehtävä osansa, ja siksi RT päätti laatia oman kiertotalouden green deal -sitoumuksensa. Kohdistamme toimia jäsenyritysten omien resurssien kuten varikkojen, tilojen ja koneiden käyttöasteisiin, korjaus- ja huoltotoimiin sekä jätehuoltoon. Tarkastelussa on myös kiertotalousratkaisujen käyttöönotto ja luonnon monimuotoisuuden huomioiminen yrityksissä. Edistämme esimerkiksi kotoperäisten kasvien käyttöä ja rohkaisemme jäseniä kiertotaloutta tukeviin hankintakriteereihin omissa hankinnoissaan. Lupaamme myös kerätä jäseniltä kestävyystietoa. Se auttaa yrityksen toiminnan kehittämisessä ja koko alan kokonaiskuvan muodostamisessa. Kohta kaikenkokoisten yritysten on kyettävä raportoimaan toimintansa kestävyydestä – RT auttaa etenkin pk-yrityksiä tarjoamalla tähän työkalun.
Yhteenveto: Ei uhka vaan mahdollisuus
Rakentaminen ei lopu koskaan. Yhteiskunnan olemassaolo ja uudistuminen yhä vihreämmäksi ja vähäpäästöisemmäksi edellyttävät sitä.
Esimerkiksi paljon raaka-aineita käyttävä infrasektori vastaa väylien sekä vesihuolto-, energia- ja tietoliikenneverkostojen rakentamisesta ja kunnossapidosta. Nykyinen elämänmuotomme ei ole mahdollinen ilman niitä.
Rakentamisen suuri merkitys ja isot luvut ovat ennen kaikkea mahdollisuus. Ne kertovat alan valtavasta potentiaalista. Kun tämä ala kierrättää, Suomen sijoitus kansainvälisissä kiertotalousvertailuissa voi ampaista nykyisiltä häntäsijoilta kärjen tuntumaan.
Pannaan siis yhdessä kivi kiertämään!
Tuuli Kunnas
Standardointipäällikkö, tuotepäällikkö
tuuli.kunnas@rt.fi +358 40 172 0073Rakennustuoteteollisuus RTT ry
Kirjoita kommentti