Talotekniikkaliiton kevään suhdannekyselyn tulokset julkistettiin. Asuntorakentamisen heikko tilanne jatkuu asuntoaloitusten pysyessä historiallisen alhaisella tasolla. Ympäristöministeri Mykkänen toteaa Rakennuslehden haastattelussa, että rakennusalan kohtuullisessa elvytyksessä olisi järkeä, sillä ala näkyy poikkeuksellisen voimakkaasti verotuloissa. Hallitus lisää korkotukivaltuuksia Ara-asuntotuotannolle tukeakseen uudisrakentamista. Talotekniikka-alan näkökulmasta on ensiarvoisen tärkeää kääntää päättäjien katseet huhtikuun kehysriiheen, jossa korjausrakentamisen tukemisen keinot on käytävä perusteellisesti läpi. Taloyhtiöiden korjaushankkeitten tueksi tarvitaan konkreettisia päätöksiä.
Maailmassa marssitaan kiihtyvin askelin kohti vähähiilisyyttä. Tukien kohdistaminen yksinomaan vähähiilisten energiamuotojen innovointiin jättää paljon tekemätöntä työsarkaa olemassa olevien tekniikoiden muuttamiseksi energiatehokkaammaksi. Laitteita säätämällä ja tiensä päähän tulleita uusimalla saavutetaan energiasäästöjä, jotka myös vievät kohti kestävän kehityksen tavoitetta. Molempia toimintamalleja tarvitaan ja molemmat tarvitsevat myös valtiovallan kannustimia edistyäkseen riittävän tehokkaalla tavalla.
Isännöintiliiton tuoreessa Energiabarometrissa lähes 80 prosenttia isännöitsijöistä arvioi, että avustusten merkitys energiatehokkuushankkeiden toteuttamiseksi kasvaa. Nordeasta puolestaan muistutetaan Kauppalehden artikkelissa, että taloyhtiön on tärkeää pitää kiinni korjaussuunnitelmasta ja toteuttaa remontteja, jotta korjausvelkaa ei kerry liikaa.
On toki hyvä, että rahoituslaitokset tuovat korjausrakentamisen tärkeyttä esille. Ongelmaksi usein tuntuu muodostuvan rahoituksen saatavuuden ja sen tarpeen välinen kuilu erityisesti muuttotappioalueilla. Asuinrakennusten korjaustarve on noin kahdeksan miljardia euroa vuositasolla. Usein sivuutetaan välihuomiolla se, että talot ja taloyhtiöt, joiden vakuusarvot ovat painuneet vaihdannan vähäisyyden vuoksi alas, tarvitsevat myös huoltoa ja saneerausta. Kiristyneessä taloustilanteessa riskinä on, että taloyhtiöt siirtävät tarpeellisia remontteja, eikä kansallisia ilmastotavoitteita saavuteta ilman olemassa olevan rakennuskannan systemaattista remontointia energiatehokkaaksi.
Rakennusala on jo valmiiksi poikkeuksellisen haasteellisessa suhdannetilanteessa, ja kevään pitkittyvät poliittiset lakot lisäävät painetta entisestään. Poliittiset lakot voivat aiheuttaa rakennusprojekteille merkittäviä viivästyksiä. Ne vaikuttavat kaikkiin alan toimijoihin, viivästyttävät projekteja ja heikentävät kilpailukykyä. Lakkojen seurauksena työvoiman ja materiaalien saatavuus voi heiketä olennaisestikin. LVI-alan toimijoiden yhteinen intressi on, että osaavaa työvoima saadaan alalle. Suhdannetiedustelussa seitsemän vastaajaa kymmenestä näkee ammattitaitoisten tekijöiden saatavuuden vähintään kohtalaisena ja isoimmista toimijoista tätä mieltä on yhdeksän kymmenestä. Tämän positiivisen kehityksen jatkumisesta on pidettävä huolta.
Talotekniikkaliitto on esittänyt kotitalousvähennyksen laajentamista taloyhtiöille ja viime vuoden lopussa päättyneiden asuinrakennusten energia-avustusten jatkamista, jotta tarvittavia energiaremontteja voidaan toteuttaa ja vastata tulevan EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiivin vaatimuksiin. Hallitus voi kehysriihessä edistää rakennusalan uusien työpaikkojen syntymistä ja vahvistaa suomalaisten talotekniikkayritysten energiatehokkuuteen liittyvää osaamista. Kun rakennusalan nousu jälleen käynnistyy, LVI-puolen osaaminen nousee entistä merkityksellisempään rooliin kestävän kehityksen vaatimusten toteuttajana.
Kirjoita kommentti