Pystyn näkemään omat kykyni. Selviydyn elämääni kuuluvissa haasteissa. Pystyn työskentelemään ja ottamaan osaa yhteisöni toimintaan.
Omaa mielen hyvinvointiaan voi arvioida edellä mainittujen väitteiden avulla maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan. Suomessa Työterveyslaitos taasen haastaa arvioimaan kuinka usein kokee vaikkapa seuraavia tuntemuksia työssä:
Kun työskentelen, mieleni harhailee muissa asioissa.
Työssäni saatan tahattomasti ylireagoida tunteillani.
En juurikaan palaudu työpäivän jälkeen.
Mielikuva rakentamisesta fyysisesti raskaana ja tapaturma-alttiina toimialana on muuttumassa. Toimialan järjestäytyneiden yritysten tapaturmataajuus on puolittunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Samalla ymmärrys työn henkisen eli psykososiaalisen kuormittavuuden hallinnan merkityksestä on kasvanut. Työ ei saa vaarantaa työntekijän terveyttä tai turvallisuutta – ei fyysisten tai henkisten vaaratekijöiden takia. Tavoitteena on työn kuormitustekijöiden tasapaino voimavaratekijöiden ja palautumisen välillä. Töistä pitäisi palata paitsi terveenä kotiin, myös työkykyisenä takaisin.
Yhteiskunnallinen ymmärrys asian puolella
Rakentajien mielen hyvinvointiin vaikuttavat monet tekijät. Eurooppalaisen selvityksen mukaan rakentajat pitävät työstään, jossa työn voimavaroja ovat työn itsenäisyys, tehtävien monimuotoisuus sekä konkreettisten, näkyvien tulosten aikaansaaminen, joista voi olla ylpeä.
Mielenterveyden syyt ovat valitettava, kasvava sairauspoissaolojen syy yhteiskunnassa. Nykyajassa mielen hyvinvointia uhkaa työn kuormituksen lisäksi yksityiselämän tilanteiden ja yhteiskunnassa odotusten kasvu. Rakentajien mielenterveyden poissaolojen määrä ei nouse esille huolestuttavana toimialojen välisessä vertailussa. Huoli psykososiaalisesta kuormittumisesta koskee ennen kaikkea niitä, joille kuormitus kumuloituu. Terveyttä uhkaava henkinen kuormittumisen voi näkyä mm. vireyden heikkenemisenä, ärtyneisyytenä ja unettomuutena.
Rakentajien eetoksessa ratkaisukeskeisyys on voimavara, joka auttaa myös tämän haasteen edessä. Mitä me voimme tehdä asialle? Kuten työturvallisuusasioissa, kaikki lähtee tietoisuudesta ja omasta tekemisestä. Kysymällä ”miten menee” on jo hyvä välittävän keskustelun alku. Kysymyksen voi esittää paitsi kollegalle, myös itsellensä.
Rakentajien henkisiin kuormitustekijöihin voidaan vaikuttaa
Työmaille tarvitaan lisää tietoa mielen hyvinvoinnista ja tilaa asiasta keskusteluun. Tiedolla poistetaan asiaan liittyvää stigmaa eli häpeäleimaa. Tarkoitus ei silti ole, että työnjohdosta tulee työterveyshuollon veroisia asiantuntijoita. Sen sijaan tarkoitus on, että arjen kuormittumistekijöitä ja niiden riskejä tunnistetaan entistä paremmin ja niistä voidaan puhua luontevammin.
Keskeiset rakentajien mielen hyvinvoinnin kuormitustekijät liittyvät töiden organisointiin, kuten ali- ja sivu-urakoinnin tai vuokratyön käyttötapoihin, töiden aikataulutukseen, yhteensovitukseen ja tiedonkulkuun. Merkittävää kuormitusta aiheutuu töiden ja ansioiden jatkuvuuden epävarmuudesta. Joissain tapauksissa pitkät työpäivät, matkatyöt sekä pitkät työmatkat kuormittavat henkisesti.
Henkisen kuormituksen hallintaa ja palautumista edistää vaikutusmahdollisuuksien tarjoaminen työntekijöille töiden suunnitteluun ja toteutukseen, hyväksyvän ja avoimen työyhteisökulttuurin luominen sekä säännöllinen palautteen anto.
Henkisen kuormittumisen hallinnalla saavutetaan merkittäviä tuloksia rakentajan ja työmaan näkökulmasta. Vaikka kaikkiin kuormitustekijöihin ei työnantaja ja työmaa voi vaikuttaa, ei se silti ole syy olla edistämättä vaikutuspiirissään oleviin tekijöihin. Työllä on aina keskeinen vaikutus yksilön hyvinvointiin ja terveyteen. Parhaimmillaan työ rytmittää elämää, tuo mielen hyvinvointia, tarjoaa toimeentulon, sosiaalisia suhteita ja arvostusta. Tuloksia saadaan silloin työmaalla työtyytyväisyydessä, tuottavuudessa ja laadussa.
Kirjoitus on julkaistu Skanskan blogissa 5.5.2023.
Kirjoita kommentti