Jos rahoitusta pannaan nyt liiaksi jäihin, on vaara, että monessa rakennusalan yrityksessä joudutaan laittamaan lappu luukulle.
Ukrainan sodan aikaansaama energian ja raaka-aineiden hinnannousu kurittaa vahvasti rakennusalaa. Työkonevaltaisessa infrarakentamisessa polttoöljyn ja dieselin ennennäkemätön hinnannousu luo valmiiksi hyvin kilpaillussa markkinatilanteessa ison loven yritysten kassaan.
Lähes kaikkien rakennustarvikkeiden hinnat ovat nousseet, ja esimerkiksi teräkselle saattaa saada hinnan, joka on voimassa puoli tuntia. Jatkuva epävarmuus sumentaa näkymää ja tekee tulevaisuuden suunnittelusta vaikeaa.
Rakennusurakoitsijat sen paremmin kuin työn tilaajatkaan eivät ole voineet varautua äkillisesti kohonneisiin kustannuksiin. Tilanteen ratkaisemiseksi oikeudenmukaisella tavalla tarvitaan urakoitsijan ja tilaajan hyvää yhteistoimintaa: pitkäjänteisiä toimintatapoja, joilla turvataan yritysten toimintaedellytykset ja parannetaan kaikkien yhteistä kykyä huolehtia Suomen varautumisesta tulevaisuuden uusiin kriiseihin.
Monia investointeja aiotaan juuri nyt siirtää tai perua. Etenkin tässä pitäisi pystyä katsomaan pidemmälle. Julkisissa rakennuksissa, väylissä ja verkostoissa kytee jatkuvasti kasvava korjausvelan aikapommi, jonka voi purkaa vain oikea-aikaisilla ja riittävillä korjauksilla.
Jos korjausinvestointeja siirretään laajasti, ollaan pian tilanteessa, jossa ne kaatuvat päälle yhtä aikaa. Silloin työ tulee selvästi kalliimmaksi kuin järkevästi ajoitetuissa ja suunnitelluissa rakentamis- ja korjauspäätöksissä, tai siihen ei yksinkertaisesti löydy tekijöitä.
Jos rahoitusta pannaan liiaksi jäihin samalla kun kustannustaso yleisesti nousee, on myös todellinen vaara, että monessa rakennusalan yrityksessä joudutaan laittamaan lappu luukulle. Rakennusalalla kärsitään yhä 1990-luvun lamasta aiheutuneesta resurssivajeesta. Yhteiskunnalla ei ole varaa menettää yhtään enempää rakennusalan osaajia.
Kuntapäättäjien tulee nyt pohtia tarkasti, miten pitää huolta kuntien isoimmasta omaisuuserästä: rakennetusta ympäristöstä. Jatkuvat, suunnitelmalliset ja oikea-aikaiset investoinnit pitävät infran ja rakennuskannan kunnossa.
Hankkeiden liika siirtäminen taas aiheuttaa patoutunutta kysyntää, jonka seurauksena voi joutua taistelemaan jatkossa kalliimmalla entistä niukemmista resursseista. Erityisesti jo rakennetusta tulee pitää huolta. Kunnossa olevat asuin-, työ- ja vapaa-ajan tilat sekä liikenne-, vesihuolto- ja energiahuoltoverkostot, liikuntapaikat ja viheralueet takaavat meille kaikille sujuvan arjen.
Diana Råman
Aluejohtaja, Talonrakennusteollisuuden Uudenmaan piiri ry
Panu Tuominen
Toiminnanjohtaja, INFRA Uusimaa ry
Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien mielipidepalstalla 17.5.2022.
Kirjoita kommentti