Kansalliseen muovitiekarttaan on koottu askeleita kohti uudenlaista, kestävää muovin kiertotaloutta. Rakennusala voi omalta osaltaan viedä eteenpäin tiekartan tavoitteita, sillä viidennes kaikesta muovista käytetään sen toimialoilla. Yrityksille ja organisaatioille ensimmäinen askel tarkoittaa green deal -sitoumuksen tekemistä.
Muovitiekarttaa on toteutettu loppuvuodesta 2018 lähtien osana Marinin hallitusohjelmaa. Muovitiekartalla haettiin konkreettisten toimien käynnistämistä muovin kestävän kiertotalouden vauhdittamiseksi. Tämä työ jatkuu päivitetyn ohjelman Muovitiekartta 2.0:n myötä.
Tavoitteeksi on asetettu muovin kiertotalouden läpimurto Suomessa vuoteen 2030 mennessä. Tähän pyritään vähentämällä ympäristön roskaantumista, välttämällä turhaa kulutusta ja edistämällä uudelleenkäyttöä, tehostamalla kierrätystä ja muovituotteiden kierrätettävyyttä sekä korvaamalla fossiilisista raaka-aineista valmistettua neitseellistä muovia vaihtoehtoisesti kierrätetyllä muovilla tai kestävästi tuotetuilla uusiutuvilla materiaaleilla. Materiaalikiertojen onnistuminen edellyttää arvoketjussa mukana olevien toimijoiden yhteistyötä ja selkeitä rooleja. Esimerkiksi pelkkä muovin kerääminen ei asiaa edistä, jos kerätylle muoville ei ole jatkokäyttöä. Samoin uusioraaka-aineesta valmistetun kalvomuovin tulee päätyä käyttöön ja korvata pelkästä ensiöraaka-aineesta valmistettua kalvomuovia, jotta sellaisen valmistus edistäisi kiertotaloutta.
Juuri tähän arvoketjun yhteiseen onnistumiseen ja hyvän tekemiseen yhdessä rakentamisen muovien green deal -sopimus tähtää. Mukaan lähtevät yritykset ketjun eri kohdista mahdollistavat kalvomuovin kiertotalouden. Kiitos teille, jotka jo olette mukana!
Kannustan nyt kaikkia muitakin tekemään sitoumuksen. On tärkeää muistaa, että jokainen yritys räätälöi omat toimensa sitoumuksen puitteissa. Eri yritysten painotukset voivat olla erilaisia, sillä kalvomuovien käytössäkin on eroja. Sitoumus2050-sivustolta näkee, ketkä ovat sitoumuksen jo tehneet. Rakentamisen muovit green deal -sopimuksen tavoitteiden edistäminen on osa vastuullisuustyötä.
Rakentamisessa käytetään muovituotteita moniin tarkoituksiin. Osa tuotteista on kokonaan muovia, osassa on muovimateriaalien lisäksi muitakin materiaaleja. Tuotekehitykseen kuuluu olennaisena osana käytettyjen raaka-aineiden ja materiaalien arviointi sekä vaihtoehtojen tutkiminen. Tuotteiden ja niissä käytettyjen materiaalien kierrätettävyyttä tulee tarkastella osana jatkuvaa tuotekehitystä. Tuotteiden kestävyyden ja soveltuvuuden käyttötarkoitukseensa tulee jatkossakin olla vaatimuksia, joista ei voi tinkiä.
Tuotevalmistaja ei voi tehdä optimointia yksin omassa kuplassaan, sillä vaikutukset näkyvät kokonaisuuksien – siis rakennusten, rakenteiden ja yhdyskuntien – tasolla. Yksittäisen tuotteen kierrätettävyys riippuu paitsi tuotteesta itsestään myös sen kanssa yhdessä tai lähellä käytettävistä tuotteista ja ratkaisuista. Siksi tarvitsemme tietoa eri toimijoiden toimista ja suunnitelmista sekä avointa vuoropuhelua. Jotta toisen jäte tai sivutuote voisi olla toisen raaka-aine, on molempien osapuolien tiedettävä toisistaan. Mitä enemmän saamme kehitettyä ketjuja kotimaassa, sitä enemmän saamme todennäköisesti vähennettyä kuljettamista ja sitä kautta päästöjä. Toimitusketjujen toimivuus ja luottamus toimijoiden kesken ovat myös muistuttaneet merkityksestään viime aikoina.
Nykyisissä arvo- ja toimitusketjuissa tapahtuvan yhteistyön ohella tarvitaan rohkeutta tunnistaa vaihtoehtoisia toteutustapoja ja kokonaan uusia toimijoita. Näissä piilee myös potentiaalia tuottavuuden lisäämiseksi. Yritysten tulee viestiä muille siitä, mitä ne ovat jo saaneet aikaan. Pakkauksen tarkoitus on ennen kaikkea suojata tuotetta. Fiksu pakkausratkaisu voi tuoda mukanaan myös muuta. Kaikki tunnistamme varmasti, kuinka tavarat saa mahtumaan pienempään matkalaukkuun, jos vaatteet puristaa kasaan ja taittelee siististi. Sama pätee myös rakennustuotteisiin.
Rakentaminen on vahvasti näkyvillä kaikille: jokin työmaa osuu lähes jokaisen reitille. Niinpä työmaiden siisteydellä on suuri merkitys mielikuvaan koko alasta. Roska työmaan aitojen sisäpuolelle voi toki päätyä sinne myös ohikulkijan kädestä, mutta paljon riippuu työmaalla toimivista. Huolehtivathan he niin rakennustuotteiden pakkausmateriaalit, asennusjätteet, ylijääneet tuotteet kuin kertakäyttökahvimukin ja tupakantumpin oikeaan paikkaan. Ja onhan jokaisella työmaalla edellytykset tuolle oikealle toiminnalle. Muistetaan myös kiittää ja palkita niitä, joilta työ sujuu.
Vapaaehtoiset toimet ja sitoumukset tarvitsevat rinnalleen kiertotaloustoimia tukevaa lainsäädäntöä ja elinkeinopolitiikkaa. Tiettyjen muovilajien jätteeksi luokittelun päättymistä koskeva sääntely on komission agendalla. Kotimaassa mietitään puolestaan tapauskohtaisen jätteeksi luokittelun päättymiseen uutta, kevyempää menettelyä, jossa toimivalta olisi keskitetty yhdelle viranomaiselle.
Annetaan hyvän kasvaa rakentamisessa!
Tuuli Kunnas
tuotepäällikkö
Rakennusteollisuus RT:n edustaja muovitiekartan yhteistyöverkostossa
Kiitos tästä artikkelista, jossa kerrottiin muovitiekartasta, jonka päämääränä on upeasti muovinkiertotalouden läpimurto Suomessa vuoteen 2030 mennessä. Ystävälläni on opiskeluissa aiheena kestävä kehitys, joten meillä tuli puheeksi muovituotteiden valmistus ja ennen kaikkea kierrätys. Tämä artikkeli avasi aihetta hyvin.
Kiitos Alina, mukava kuulla!