Euroopan komissio julkaisi joulukuun puolessavälissä uuden version rakennusten energiatehokkuusdirektiivistä (EPBD). Direktiivi on osa komission suurempaa Fit For 55 -kokonaisuutta, jonka tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 55 % nykyisestä vuoteen 2030 mennessä ja saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä. Direktiivi on päivittynyt pienin askelin jo aikaisemmin, mutta nyt ehdotettu muutos on selkeästi aivan eri kokoluokkaa.
Suurelle yleisölle tutuin termi nykyisestä direktiivistä lienee ”lähes nollaenergiarakennus”, NZEB (nearly zero-energy building). Tämän rinnalle ja vielä pidemmälle tullaan nyt tuomaan uusi käsite ”päästötön rakennus”, ZEB (zero-emission building). Suurimmat muutokset koskevat energiantarvetta, jolle komission toimesta on nyt ensimmäistä kertaa ehdotettu ylärajaa.
Toinen ja kenties haastavampi osa koskee rakennuksessa käytettävää energiaa, jonka tulisi jatkossa olla peräisin täysin uusiutuvista lähteistä. Tämä tarkoittaisi suuria uudistustarpeita kaukolämpötuotantoon. Ainakin sähköverkosta saatavan energian käyttökiellon voi todeta erittäin haastavaksi Suomen pitkien etäisyyksien ja harvan asutuksen näkökulmasta. Olemassa olevaa sähköverkkoa voitaisiin hyödyntää vain, jos uusiutuvan energian saatavuus on teknisesti mahdotonta, riippumatta siitä miten sähkö on tuotettu.
Ehdotus energiatehokkuuskorjauksista erittäin haasteellinen
Korjausrakentamisen osalta perusperiaatteet pysyisivät samoina kustannusoptimaalisuuden ohjatessa korjausratkaisuja. Suuri haaste koskisi kuitenkin eräänlaista pakollista energiatehokkuuskorjausta. Asuinrakennusten osalta energiatehokkuudeltaan heikoin kuudesosa tulisi korjata vuoden 2030 alkuun mennessä ja muiden rakennusten osalta vielä kolme vuotta aikaisemmin.
Tätä jatketaan vielä kaikkien rakennusten osalta niin, että toiseksi heikoin kuudesosa täytyy parantaa vielä seuraavan kolmen vuoden aikana. Käytännössä siis rakennuskannan heikoin kolmasosa on korjattava vuoteen 2030 mennessä muiden kuin asuinrakennusten osalta ja vuoteen 2033 asuinrakennusten osalta.
VTT:n laskema hintalappu tälle kokonaisuudelle on noin 14 miljardia euroa. Energian hinnan noustessa energiatehokkuuskorjausten kannattavuus kyllä paranee, mutta tuskin siltikään korjaukset vain energiatehokkuuden vuoksi olisivat oikeasti kannattavia.
Neuvottelut lopullisesta direktiivistä jatkuvat ensi vuoden loppuun
Direktiiviuudistuksessa on mukana paljon muutakin, kuten vaatimuksia sähköautojen latauspaikoille ja pyöräpysäköintipaikoille. Automaatiojärjestelmä tulisi asentaa jatkossa myös asuinrakennuksiin, ja osalle rakennuksista olisi otettava käyttöön rakennusten älyvalmiutta arvioiva SRI. Pitkälle meneviä perusparannuksia olisi kannustamassa uusia rahoitusinstrumentteja, ja koulutusta ja informaatiota energiatehokkuudesta tulisi lisätä EU-jäsenvaltioissa.
Nyt nähtävillä oleva versio rakennusten energiatehokkuusdirektiivistä ei ole missään nimessä lopullinen versio. Jäsenvaltiot antavat omat kommenttinsa kuluvan kevään aikana, ja neuvottelut direktiivin lopullisesta muodosta kestänevät ainakin vuoden 2023 loppuun saakka.
Suurimmat väännöt tullaan todennäköisesti käymään delegoiduista säädöksistä, jotka ovat komissiolle tapa siirtää toimivaltaa jäsenvaltioilta itselleen; tätä jäsenvaltiot tulevat luonnollisesti vastustamaan. Suomen osalta tullaan varmasti ottamaan kantaa myös yllä mainittuihin pakkokorjauksiin, koska ne ovat ongelmallisia koskien perustuslain turvaamaa omaisuuden suojaa. Toivottavasti järki voittaa!
Jani Kemppainen
asiamies, rakentamisen kehitys ja energiatehokkuus
Rakennusteollisuus RT
Kirjoita kommentti