110 000 palkansaajille sattunutta työtapaturmaa Suomessa vuoden 2021 aikana kertoo omaa tarinaansa. Osa tapaturmista olisi ollut vältettävissä oikeilla työtavoilla ja tekemisen malleilla. Osa kattavilla, tekijöille räätälöidyillä koulutuksilla ja ohjeilla. Osassa tapaturmista olemme ottaneet tietoisia riskejä, koska aikaisemmin ei ole mitään käynyt tai sattunut. On varmasti myös tapaturmia, joissa mikään tai edes osa tekijöistä ei ole ollut kenenkään hallinnassa.
Joka tapauksessa kaikki tapaturmat ovat tavalla tai toisella aina vältettävissä. Ainakin seuraukset olisivat voineet olla vähemmän vakavia, jolloin töihin paluu olisi mahdollistunut nopeammin. On toki ”röyhkeää” väittää, että kaikki tapaturmat olisi voitu estää, mutta näin meidän pitää ajatella. Haastaa vallitsevia työtapoja ja valintoja. Tehdä muutoksia, kokeilla uusia tapoja rohkeasti, riskit ja vaarat huomioiden. Tutkia tapaturmia ja tapahtumia sinnikkäästi ja oppia aidosti uutta. Varmistaa, että oppi on oikeaa ja käytäntöön jalkautettavaa.
Tapaturman sattuessa välitön huomio on luonnollisesti henkilössä, jolle tapaturma on sattunut. Vamman vakavuus arvioidaan ja tarvittavat ensiaputoimet tehdään asianmukaisesti. Sen jälkeen pureudutaan itse tapahtumaan, olosuhteisiin ja varsinaiseen tekemiseen tapaturmaan johtaneessa työssä. Juurisyyanalyysit ovat tuttuja monissa työpaikoissa ja osaamista analyysien tekoon löytyy kattavasti. Tapaturmien juurisyden tutkinnassa keskitytään asioihin ja olosuhteisiin, henkilön rooli huomioiden. Etsitään syytä, ei syyllistä. Näinhän se etenee ja menee.
Mutta muistammeko myös hyödyntää osaajien, työntekijöiden omat näkemykset ja kokemukset tapaturmista oppimisessa? Osallistetaanko ihmisiä riittävästi tutkimaan ja keskustelemaan uusien näkemysten ja kysymysten toivossa?
Vahva tahto ennaltaehkäistä tapaturmia ja oppia tapaturmista on tuonut jotain uutta konsernimme tapaturmien käsittelyyn. Juurisyyanalyysien tekemiseen on panostettu koulutuksella ja jokainen tapaturma tutkitaan tarkasti avainhenkilöiden toimesta. Lisäelementtinä analyysien tueksi on tuotu niin sanottu Stand-down-keskustelut. Niiden tavoite on varmistaa, että tapaturmat käydään läpi johdetusti niissä toimipisteissä, joissa vastaavan kaltainen tapaturma olisi mahdollinen tulevaisuudessa. Lisäksi juurisyyanalyysiä voidaan haastaa niin kutsuttua ELT-menettelyä (Event Learning Team) läpikäymällä. Tarkoitus on silloin osallistaa tapahtuman katselmointiin ihmisiä eri rooleista, kysymään uusia kysymyksiä tapaturmaan liittyen, ja tuomaan uusia näkökulmia jo tehtyyn tutkintaan.
Miksi kaikki tämä sitten kannattaa yrityksessä tehdä todella huolella? Koska osallistamalla uusia silmiä tapaturmien analysointiin ja tapaturmista keskustelemiseen opimme todennäköisesti jotain uutta – sekä tapaturmien juurisyistä että omasta toiminnastamme.
Jussi Puustinen
CRH Finland Services Oyj
Työturvallisuus, työsuojelu ja Frontline-lähiesimiesvalmennuksen päällikkö
Kirjoita kommentti