Työpaikoilla tapahtuvalla oppimisella on merkittävä vaikutus opiskelijan urapolkuun – hyvin toteutuessaan se avaa suotuisan väylän työelämään. Polku kohti tulevaa uraa alkaa varhain, usein jo yläkoulussa. 8. ja 9. luokilla suoritettavalla työelämään tutustumisjaksolla on tutkitusti vaikutusta jatko-opintopaikan valintaan. Tilastojen mukaan jopa 40 prosenttia nuorista hakeutuu alalle, jolla TET-harjoittelu on suoritettu.
Omassa työssäni luupin alla ovat työpaikoilla oppimisen monet eri muodot opiskelun kaikissa vaiheissa. Viikon ja kahden mittaisille TET-jaksoille kiinteistö- ja rakentamisalalla päätyvät useimmiten ne, jotka ovat alasta jo valmiiksi kiinnostuneita. Kiinnostusta puolestaan pääsee herättelemään esimerkiksi Avoimet työmaat -tapahtumissa. Niissä ammatinvalintaikäisille avautuu oiva mahdollisuus päästä näkemään, mitä alan hommissa ihan oikeasti tehdään. On ollut upeaa seurata, millaisia ahaa-elämyksiä nuoret tapahtumissa saavat: tämä voisi olla juuri minullekin sopiva ala!
Sen lisäksi, että pääsen avaamaan nuorille työmaiden portteja, pääsen myös ratkomaan erilaisia haasteita, joita työmailla tapahtuvassa oppimisessa saattaa tulla vastaan. Etenkin rakennusala on monella tapaa erityinen, ei vähiten esimerkiksi työturvallisuuteen liittyvien vaatimusten vuoksi.
Työpaikoilla tapahtuva oppiminen on turvallista ja tehokasta
Siinä, missä TET-jakso antaa yläkouluikäisille nuorille erinomaista osviittaa uravalinnasta, toisen asteen ammatillisille opiskelijoille työpaikka on se kaikkein tärkein oppimisympäristö. Työharjoittelu antaa eniten, kun se perustuu jatkuvan oppimisen ja kehittymisen periaatteille.
Jotta työssä oppiminen onnistuu ja tuottaa parhaan mahdollisen lopputuloksen, myös työpaikkaohjaajan tulee onnistua omassa työssään. Opiskelijan tukihenkilönä hänellä on merkittävä rooli työpaikalla. Hänen tehtävänään on ohjata ja opettaa, huolehtia työturvallisuudesta sekä antaa opiskelijalle mahdollisuus tehdä monipuolisia ja ammattitaitoa kehittäviä työtehtäviä. Hän on niin ikään tärkeä linkki opiskelijan ja työssäoppimista ohjaavan opettajan välillä.
Olemme Rakennusteollisuuden Koulutuskeskus RATEKOssa kehittäneet koulutuksia, joiden avulla voidaan helpottaa juuri muun muassa koulutus- ja oppisopimusten läpivientiä. Esimerkiksi maksuton rakennusalan työmaaohjauksen koulutus antaa kattavat eväät sekä opiskelijan ohjaamiseen että osaamisen arviointiin. Koulutusta voi helposti hyödyntää kaiken tasoisten harjoittelijoiden, kesätyöntekijöiden ja sijaisten perehdyttämisessä. Lisäksi muun muassa työnjohtajat ja lähiesimiehet voivat kartuttaa taitojaan myös Parempi perehdyttäjä -koulutuksessa.
Kaikki lähtee perehdytyksestä
Kuluvan syksyn aikana järjestetyissä ratkaisupajoissa on jo useaan otteeseen noussut esiin, että harjoittelun ohjaus koetaan toisinaan puutteelliseksi. Jos tällaista palautetta tulee, mihin pitäisi ensimmäisenä tarttua?
Yksi olennaisimmista seikoista on se, että perehdyttämisen valmistelu alkaa jo ennen harjoittelijan saapumista. Jo ennen ensimmäistä harjoittelupäivää täytyy olla selvät sävelet siitä, millaisia tehtäviä harjoittelija voi tehdä ja millaista osaamista niissä tarvitaan. Harjoittelun koko kaari tulee olla mietittynä ja valmiina paperilla, alusta loppuarvioon saakka. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty.
Erityinen taitolaji on asioiden esittäminen helposti ymmärrettävällä tavalla, välttäen ammattislangia – kaikkihan on opiskelijalle vielä uutta. Mestat, mesut, pumit ja jokat tulevat kyllä väistämättä työmaa-arjen ja ajan myötä tutuiksi.
Lisäksi hyvä perehdyttäjä avaa harjoittelijalle oven koko organisaatioon. Vaikka harjoittelu toteutettaisiin vain yhden työtehtävän ympärillä, on hyvä kertoa siitä, mikä on sen merkitys osana suurempaa kokonaisuutta. Näin harjoittelija pääsee luomaan pohjaa omien verkostojensa rakentamiselle.
Pelkkä alkuponnistus ja oikeaan suuntaan saattaminen ei tietenkään riitä. Harjoittelijalle tulee antaa pitkin matkaa tarvittavaa tukea ja ohjausta sekä vastauksia kysymyksiin. Luonnollisesti myös avoin keskustelu suuntaan ja toiseen kehittää yhteistyötä. Siinä, missä harjoittelijalle annetaan eväitä oppimiseen ja alalla etenemiseen, hän puolestaan antaa arvokasta tietoa työnantajalle siitä, mihin asioihin jatkossa kannattaa panostaa ja mitkä voidaan ehkä jättää vähemmälle.
Jos harjoittelija tuo esiin omia ideoitaan, ne kannattaa ottaa vastaan arvokkaana lahjana. Kun työympäristön näkee ja kokee täysin uusin silmin, siellä voi havaita monia kehittämisen kohtia. Kun työnohjaaja hoitaa oman tonttinsa kuntoon ja antaa opiskelijalle mahdollisuuden kasvaa rakennusalan ammattilaiseksi, hän voi saada vastalahjaksi loistavan tekijän tiimiinsä.
Janne Suntio
projektipäällikkö
Rakennusteollisuuden koulutuskeskus RATEKO
Rakennusteollisuus RT on ollut mukana käynnistämässä yhdessä Työ- ja elinkeinoministeriön, Rakennusliiton ja Vastuu Group:n kanssa Digitaalinen työllistyminen -hanketta. Hankkeen aikana järjestetään 10 ratkaisupajaa, joissa tarkastellaan kiinteistöpalvelu- ja rakentamisalan kohtaanto- ongelmiin vaikuttavia tekijöitä eri näkökulmista.
Seuraavassa ratkaisupajassa 8.12.2021 käsitellään oppisopimusta, koulutussopimusta ja työharjoittelua. Ilmoittaudu mukaan!
Kirjoita kommentti