Pari vuotta sitten Lahdessa aloiteltiin uuden monitoimitalon rakentamista. Aikana, jolloin Rakokiven Maalarinpolun ja Moreeniraitin kulmassa ei ollut vielä kuoppaakaan kaivettuna, starttasi myös Terve betonirakenteinen koulu -kehityshanke kulkemaan varsinaisen rakennustyön rinnalla. Yksi kehityshankkeen osa-alueista oli viestintä: mahdollisimman avoin, monipuolinen, osapuolet yhdistävä ja ennen kaikkea selkosanainen suurelle yleisölle, tulevat käyttäjät huomioiden aina koululaisia myöten.
Kyllä, rakentamisesta voi puhua kiinnostavasti ja ilman insinöörislangia, etenkin kun asialle laitetaan kolme viestijää, joista yhdelläkään ei ole insinööritaustaa. Kaltaistani humanistia kannattaa käyttää koekaniinina, jos alan ulkopuolisille halutaan kertoa vaikkapa… betonin kuivumisesta!
#Betonikuivuu valikoitui parin aivomyrskyn jälkeen koko hankkeen läpi kulkevaksi aihetunnisteeksi. Enää piti kirkastaa itselleenkin vain se, mikä tekee betonin kuivumisesta oikeasti kiinnostavaa. Kuivuuhan se aivan väistämättä, kun tarpeeksi aikaa kuluu. Viestintäsuunnitelmasta viivattiin yli aika pikaisesti ja paksulla tussilla idea livekameralähetyksestä, jonka välityksellä kuivumista olisi päässyt reaaliaikaisesti katselemaan. Ehkäpä olisimme palvelleet sillä muutamaa tosifania, mutta suhteellisen suurella varmuudella se todellinen ja toivottu kohderyhmä olisi jäänyt tavoittamatta.
Haudatusta ideasta huolimatta betonin kuivumista pääsi silti seuraamaan. Valitsimme seurantaan neljä esimerkkitilaa eri puolilta taloa; sellaisia, joissa tyypillisesti on laajoja betonivalualueita. Keittiön, liikuntasalin, kirjaston ja teknisen työn tilan valujen kuivumista pystyi tarkkailemaan säännöllisin väliajoin päivitetyistä mittareista, joissa viisarit siirtyivät pikkuhiljaa märästä sinisestä kohti kuivaa harmaata. Tiedon lähteenä olivat kymmenet betonirakenteisiin kiinnitetyt anturit, jotka lähettivät dataa rakentajille.
Kuulostaako kuivalta? Aiheena siis? Sitä se ei nimenomaan ole. Tervettä betonirakenteista koulua, kuten ihan mitä tahansa betonirakennusta, rakennetaan nimenomaan betonin kuivumisen ehdoilla. Tiedossa on valitettavan monia kohteita, joissa betoni on päällystetty ennen aikojaan. Haihtuva kosteus yhdistettynä huonosti hengittävään päällystemateriaaliin ja niiden välissä olevaan, mahdollisesti tarkoitukseen täysin sopimattomaan liimaan on yhtälö, jolla aivan varmasti pääsee otsikoihin. Sisäilma kiinnostaa mediaa ja puhuttaa suurta yleisöä – ja niin sen todella pitääkin tehdä.
Loistoksi nimetty Rakokiven monitoimitalo tavoittelee niin ikään paikkaa otsikoissa, mutta päinvastaisella syyllä. Hyvä sisäilma on ollut niin rakennus- kuin kehityshankkeessakin tärkeysjärjestyksen kärjessä aivan alusta, siis jo suunnittelupöydältä alkaen. Jos juuri esimerkiksi muovimatto betonin päällä voi edes teoriassa olla riskialtis ratkaisu, löytyykö sellaista Loistosta? Ei. Onko asiasta syytä kertoa talon tuleville käyttäjille? Ehdottomasti kyllä. Kuten myös muista sisäilmaan liittyvistä asioista, niin rakentamisen kuin varsinaisen käytönkin aikana.
Kun muuttokuorma kesän aikana kannetaan Loiston tiloihin, ilmassa leijuvat uusien materiaalien tuoksut. Ei tarvitse olla edes erityisen herkkänenäinen ne aistiakseen, mutta ne eivät silti tee sisäilmasta huonolaatuista, vain hetkellisesti haistamalla havaittavaa. Tästä syystä tilat kalustetaan ja tuuletetaan reilusti aikaisemmin kuin talo täyttyy päiväkotilapsista, koululaisista ja henkilökunnasta. Heille halutaan tarjota vain parasta ja silloin sisäilmassa ei ole edes uuden sohvan tuoksua, vaikka se harmitonta olisikin.
Näistä ja monista muista sisäilmaan vaikuttavista tekijöistä on kerrottu muun muassa videoblogissa, jossa esitimme aiheeseen liittyviä kysymyksiä pääurakoitsijan eli NCC:n työpäällikkö Jouni Koposelle ja Rakokiven koulun rehtori Susanna Kuloselle. Tämä video on yksi esimerkki useiden blogien ja muiden julkaisujen sarjasta, joita viestintätiimimme on tuottanut tehdäkseen hankkeesta sekä kiinnostavan että ymmärrettävän kaikille niille, joiden elämään talo tulee vaikuttamaan. Tietomallipohjaista videokerrontaa hyödynnettiin myös talon esittelyssä rakennushankkeen aikana – koronapandemia kun aiheutti sen, että alun perin suunniteltuja työmaavierailuja ei voitu toteuttaa.
Hankeviestinnässä yhtä aikaa hauskinta ja haasteellisinta on ollut se, että olemme halunneet tuottaa tietoa, jota voi jakaa suoraan tuleville koululaisille, mutta toisaalta myös sellaista infoa, joka kiinnostaa ennemminkin lasten vanhempia sekä talon tulevia työntekijöitä. Rakentajiakaan emme ole unohtaneet, kuuluuhan kehityshankkeen keskeisiin tavoitteisiin hyväksi havaittujen käytäntöjen jakaminen koko talonrakennusalalle. Yksi ammattilaisille suunnatuista tuotoksista on Raxa-sarjakuvavihkonen, jossa osoitetaan hauskalla, mutta tarkkanäköisellä tavalla niitä työn vaiheita, joissa betonin kuivumiseen ja kosteudenhallintaan liittyvät virheet voivat olla mahdollisia.
Loisto on nyt valmis ja se on luovutettu tilaajalle. Viestinnän suhteen emme kuitenkaan ajatelleet ihan vielä luovuttaa. Syksyllä vinkkeli vaihtuu. Silloin esimerkiksi koululaiset pääsevät kertomaan, miltä uusi talo tuoksuu. Aion sitä kysyä, vaikka arvaan vastauksen jo etukäteen… Ei miltään.
Seuraa meitä edelleen somessa: #betonikuivuu!
Tanja Määttänen
Tiedottaja
Rakennusteollisuus RT ry
Terve betonirakenteinen koulu -kehityshankkeessa mukana
Lahden Tilakeskus, Talonrakennusteollisuus ry, Betoniteollisuus ry, NCC Suomi Oy, Peikko Finland Oy, Ramboll Rakennetekniikka ja Mittaviiva Oy.
Hankkeen viestintäryhmässä mukana
Vuokko Kortelainen (Lahden kaupunki), Terhi Paavilainen (NCC) ja Tanja Määttänen (RT).
Kirjoita kommentti