Kun sotepäätökset lähtevät kunnasta, korostuu rakennetun ympäristön merkitys kuntapäätöksenteossa entisestään. Viimeistään nyt jokaisen kuntapäättäjän ja kuntavaaliehdokkaan kannattaa kiinnostua rakennetusta ympäristöstä – eli rakennuksista, teistä ja muusta kuntainfrasta – ja sen kunnosta. Rakennettu ympäristö on kunnan suurin varallisuuserä, ja sen rakennusten hyvällä kiinteistönpidolla turvataan kuntalaisten oikeus terveelliseen, turvalliseen ja viihtyisään sisäympäristöön.
Ilmastonmuutos on otettava huomioon
Rakennetun ympäristön kunnolla on myös laajempi vaikutus ihmisten hyvinvointiin, sillä rakennettu ympäristö synnyttää noin kolmasosan Suomen ilmastopäästöistä. Ilmastonmuutos etenee vääjäämättä, ja sitä on pyrittävä torjumaan mahdollisimman tehokkaasti. Toisaalta siihen kannattaa myös pyrkiä varautumaan ja sopeutumaan.
Pelkästään uuden rakentamisen varaan ei ilmastonmuutoksen torjunnassa ja sopeutumisessa voi, eikä kannatakaan laskea. Rakennuskantamme uudistuu nimittäin liian hitaasti. Sen sijaan huomiota kannattaa kohdentaa korjausrakentamiseen ja olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuuden parantamiseen. Kuntien kunnianhimoiset hiilineutraaliustavoitteet on mahdollista saavuttaa ainoastaan lisäämällä merkittävästi korjausrakentamista.
Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi löytyy monia kannusteita. Yksi toimiva kannustin on raha. Kuluvan vuoden aikana esimerkiksi päästöoikeuksien hinnat ovat nousseet kaksinkertaisiksi, millä on suora vaikutus myös energian hintaan ja energian hinnan vaihteluun. Kustannustietoisen kannattaakin pitää mielessään yksinkertainset viisaudet: mitä energiatehokkaampi rakennus, sitä kustannuspihimpi lopputulos, ja mitä älykkäämpi rakennus, sitä helpompaa on hyödyntää edullista energiaa.
Energiatehokkuuteen voi vaikuttaa tehokkaasti pitämällä oikea-aikaisesti huolta rakennuksista ja valitsemalla ylläpidon toimenpiteet järkevästi. Energiakustannukset pysyvät hallinnassa, kun energiankulutus on pienempää ja kun energiankäyttöä voidaan ohjata edullisempiin energiamuotoihin ja käyttöaikoihin erilaisilla taloteknisillä ratkaisuilla.
Olemassa oleva rakennuskanta on avainasemassa
Kuntapäättäjän on seurattava tarkasti koko kunnan rakennuskantaa ja tehtävä pitkäjänteiset suunnitelmat, mitä ja milloin eri rakennuksille on tehtävä. Uuden rakentaminen ei aina ole järkevää eikä siihen välttämättä ole varaakaan, taloudellisesti tai ekologisesti. Huomiota pitää kohdistaa entistä enemmän olemassa olevan rakennuskannan parantamiseen ja korjausrakentamiseen. Korjaamisen ja parantamisen merkitystä tulisi alleviivata kautta linjan. Jatkossa rakennuksen ovenpielessä pitäisikin lukea rakentajan lisäksi myös, ketkä ovat pitäneet rakennusta kunnossa.
Rakennusten ja rakennuskannan ylläpito ei käy itsestään tai ole välttämättä yksinkertaista. Tieto sisäilmaston vaikutuksesta terveyteen ja turvallisuuteen lisääntyy ja käyttäjien vaatimustaso kasvaa jatkuvasti. Samalla ilmastonmuutos ja energian hinta pakottavat nopeisiin toimiin. Onneksi ratkaisuksi löytyy tehokkaita keinoja.
Arvioi siis rakennuskannan tila säännöllisesti, laadi pitkän aikavälin suunnitelma sen ylläpitämiseksi, päätä suunnitelmasta ja pidä kiinni päätöksistä. Palvelurakennusten aktiivisella ylläpidolla sekä ennakoivalla ja oikea-aikaisella kunnossapidolla kunta pidentää niiden käyttöikää sekä välttyy monilta yllättäviltä menoilta ja arjen ongelmilta.
Hyvä sisäympäristö pienellä ympäristövaikutuksella
Osaava ylläpito ja ennakoiva uudistaminen takaavat terveelliset, viihtyisät ja muuttuviin tarpeisiin taipuvat tilat kaikissa olosuhteissa. Pidemmällä tähtäimellä hyvällä kiinteistönpidolla on vaikutusta myös rakennuskannan vähähiilisyyteen. Rakennuskanta uusiutuu vain prosentin vuodessa, joten pelkästään ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää korjausrakentamisen tuplaamista, vähintään. Valitsemalla ylläpitotoimet viisaasti saavutetaan sekä hyvä sisäympäristö että päästään lähemmäksi kunnan ilmastotavoitteita.
Älykkäällä talotekniikalla ja digitaalisilla kiinteistöpalveluilla kunta voi ohjata ja seurata rakennuskantaansa reaaliaikaisesti. Seurannan kautta kiinteistönpitäjä saa tietoa sisäolosuhteista, energian ja veden kulutuksesta sekä kulutuksen ajoittumisesta.
Voisiko jopa ajatella, että rakennusten kunnon jatkuva seuraaminen sekä vikojen ja niiden syiden nopea selvittäminen ja suunnitelmallinen korjaaminen olisikin sitä parasta kiinteistönpitoa?
Tärkeintä on kuitenkin varmistaa, että olosuhteet tiloissa ovat terveelliset ja turvalliset: ilma vaihtuu, lämpötila on sopiva, vesi on puhdasta ja valaistus riittävää. Hyvän sisäympäristön toteutuessa on huomiota kiinnitettävä myös siihen, miten tavoitellut sisäympäristön olosuhteet saavutetaan pienemmällä energian ja rahan kulutuksella sekä vähemmän ilmastoa kuormittaen.
Juhani Hyvärinen
Johtaja, teknologia
Talotekninen teollisuus ja kauppa ry
Peesaan @hyvajuha