Julkisessa keskustelussa on viime aikoina pidetty rakennustyömaita koronalinkoina, joille tulisi väläytellä valomerkkiä jopa ennemmin kuin ravintoloille. Syntipukeiksi on leimattu milloin piittaamattomat työnantajat, milloin muualta tulleet vierastyöläiset tai muuten vain välinpitämättömät raksaäijät. Mutta onko todellisuudessa näin ja mitä tilanteelle tulisi tehdä?
Alkuvuonna pääkaupunkiseudulla ilmenneet tartuntaryppäät ovat selkeä osoitus siitä, että epidemiaan varautumisessa on viruksen mentäviä aukkoja. Entistä herkemmin leviävä virus on päässyt yllättämään myös sellaisilla työmailla, joilla suojaustoimet ovat olleet laajalti käytössä ja jotka ovat olleet käynnissä jo useita kuukausia ilman tartuntoja.
Rakennusala on tähän saakka selvinnyt Suomessa koronasta huomattavasti pelättyä paremmin. Joissain Euroopan maissa työmaat suljettiin pitkäksi aikaa kokonaan ja rakentamisen vuosituotanto romahti jopa neljänneksellä. Meillä on onnistuttu pitämään työmaat valtaosin toiminnassa häiriöttä, minkä ansiosta rakentamisen volyymi ja työllisyys ovat pitäneet varsin hyvin pintansa.
Eri ammattiryhmien koronatartuntojen keskinäisessä vertailussa rakentaminen ei viime vuonna poikennut hälyttävästi muista. Helsinki GSE:n tekemässä tilastoanalayysissä rakennustyöntekijät olivat absoluuttisissa tartuntamäärissä seitsemäntenä. Kun tartuntamäärät suhteutettiin kunkin ammattiryhmän kokoon, rakennustyöntekijät eivät olleet niiden 17 ammattiryhmän listalla, joilla tartuntoja esiintyi yleisimmin. Maalarit ja rakennuspuhdistajat olivat kärkipäässä, mutta heidän luvuissaan oli huomattavaa tilastollista epävarmuutta.
Korona ei katso kansallisuutta rakennustyömaallakaan
Rakennusalan tartunnat eivät ole mitenkään yksinomaan tuontitavaraa, vaan jäljitettyjen tartuntojen mukaan virusta on kulkeutunut työmaille myös suomalaisten mukana. Kuka tahansa meistä voi olla viruksen kantaja ja sen mukaan tulee myös toimia.
Rakentaminen ei myöskään pyöri pelkästään vierastyövoiman varassa edes pääkaupunkiseudulla. Uudellamaalla keskimäärin joka kolmas rakentaja on ulkomaalainen, muualla Suomessa yhdeksän kymmenestä rakennusalan työntekijöistä on suomalaisia.
Rakentaminen on lähityötä jatkuvasti muuttuvissa olosuhteissa ja vaihtuvilla työporukoilla.
Ulkomaisen työvoiman riskiä lisää toki se, että keikkatyöläisillä on esimerkiksi yhteismajoituksia ja kimppakyytejä.
Toisin kuin vaikkapa ravintolat rakennustyömaat ovat suljettuja työympäristöjä, joihin on varsinkin korona-aikana pääsy vain työntekijöillä. Työmailla on velvoite pitää luetteloa kaikista niillä työskentelevistä, mikä helpottaa myös tartuntojen ja altistuneiden jäljittämistä.
Vanhat keinot eivät riitä muuntunutta virusta vastaan
Nyt kun koronavirus näyttää leviävän aiempaa voimakkaammin, on välttämätöntä tehostaa entisestään sekä ennakoivia toimia tartuntojen ehkäisemiseksi että reagointinopeutta jatkotartuntojen estämiseksi todetuissa sairastapauksissa.
Maskien käyttö, hygieniasta huolehtiminen, lähikontaktien välttäminen, taukojen porrastaminen ja muut tarvittavat työmaajärjestelyt ovat entistäkin tarpeellisempia. Näiden noudattamista tulee myös valvoa esimerkiksi työmaan siisteyttä ja turvallisuutta arvioivien TR-mittausten yhteydessä. Valvonnasta vastaavat osaltaan aluehallintoviranomaiset, jotka tekivät esimerkiksi viime vuoden aikana lähes 4 000 työsuojelutarkastusta rakennusalalla.
Jos tartuntoja ilmenee, kaikki työmaalla työskentelevät olisi kyettävä testaamaan välittömästi.
Olemme käyneet vuoropuhelua suurten kaupunkien ja muiden viranomaisten kanssa, jotta testauksiin, jäljittämiseen ja karanteeniin asettamiseen saadaan varmistettua riittävä kapasiteetti, tarvittaessa mobiiliyksiköiden ja yksityisen sektorin avulla. Suurimmilla työmailla työskentelee päivän aikana useita satoja työntekijöitä.
Rakennusalan ulkomainen työvoima ei ole tammikuun lopun jälkeen päässyt kulkemaan rajojen yli. Jatkossa rajaliikenteessä toimivin ratkaisu koronariskin pienentämiseksi on edellyttää kaikilta Suomeen ulkomailta saapuvilta negatiivista testitulosta jo maahan tullessa.
Tavoitteeksi nolla tapaturmaa ja nolla tartuntaa
Mikäli tartuntatilanteen selvittäminen ja rauhoittaminen sitä edellyttää, työmaa on suljettava. Työmaan sulkeminen lyhyeksikin aikaa tulee kalliiksi ja aiheuttaa paljon lisätyötä. Siksi olennaista on pyrkiä kaikin keinoin ennalta ehkäisemään tartunnat ja leikkaamaan viruksen leviämiseltä siivet.
Tässä apuna on muun muassa turvallisuussuunnittelun osana laadittava varautumissuunnitelma. Sen yhteydessä tulee tehdä riskienarviointi todennäköisimmän tartuntavaaran sisältävistä töistä sekä työmaan muista toiminnoista. Se on pidettävä ajan tasalla ja siitä on tiedotettava kaikille asianosaisille. Nyt on hyvä hetki jokaisella työmaalla katsoa se taas kerran tuorein silmin ja tarkentaa tarpeen mukaan.
Työturvallisuuslainsäädännön mukaan pääurakoitsijan on osaltaan huolehdittava siitä, ettei työstä aiheudu vaaraa työmaalla työskenteleville eikä muillekaan työn vaikutuspiirissä oleville henkilöille. Terveysturvallisuuden edistämiseen pätevät samat periaatteet kuin työturvallisuuteenkin, jossa olemme toimialana onnistuneet yhdessä tekemään ison parannusloikan.
Keinotkin ovat käytännössä samat: Luodaan tarvittavat olosuhteet ja välineet, tarjotaan ohjeistusta ja perehdytystä – tarvittaessa monella kielellä, näytetään ylimmästä johdosta lähtien esimerkkiä ja puututaan epäkohtiin, jaetaan hyviä käytäntöjä ja otetaan niistä oppia. Välitetään toinen toisistamme eikä katsota riskinottoa läpi sormien.
Kim Kaskiaro, työmarkkinajohtaja, Rakennusteollisuus RT
Kirjoita kommentti